Miten kanala varautuu pakkasiin?

Ihan ensimmäiseksi sanon, että olennaisin pakkasiin varautuminen tehdään kanalan rakennusvaiheessa! 

Ja seuraava varautuminen kanarotua valittaessa. Osa roduista on kylmänkestävämpiä kuin toiset, mutta mikään kanarotu EI KESTÄ Suomen talven pakkasia ilman kunnollista suojaa JA lisälämpöä.

 

Kauhukseni törmäsin eräässä somen kanaryhmässä kysymykseen: voiko kana kuolla kylmyyteen?

 

Hyvänen aika! 

 

Kaikki elollinen voi, ja kyllä myös kuolee kylmyyteen, jos ei lajinmukainen elinlämpötila ole mahdollista. Ja tällöin puhutaan jo eläinsuojelurikoksesta, jos ihmisen hoteissa olevat eläimet kuolevat kylmyyteen, on ihminen mokannut ja pahasti. Eläinten lajinmukainen elinlämpötila tulee taata, tavalla tai toisella. Suomen talvissa se on käytännössä jonkinlainen sähkön tuottama lämpö ja eläintensä lajinmukaisiin oloihin perehtyminen hyvissä ajoin etukäteen.

Pärjäämisestä hyvään elämään

Ennen vanhaan navetoissa oli tulisijoja, joita lämmitettiin puulla. Lämmityksen tarkoitus oli pitää juomavesi sulana. Samoissa tiloissa saattoi asua lehmiä, hevosia, sikoja, lampaita, kaneja ja kanoja. Isompien eläinten tuottama lämpö takasi pienemmille lajeille eloonjäämislämpöä. Silti kovat pakkastalvet olivat kuolemaksi osalle karjasta kuin pahimmoilleen myös ihmisillekin. Koska emme enää elä sotia edeltävää aikaa, vaan yltäkylläisyyden ja ratkaisuja pursuavan maailman aikaa, niin ei liene tarpeen pitää eläimiäkään oloissa, joissa ne pärjäävät tai nippa nappa pysyvät hengissä. Eikö vain?

Kanoilla harja ja heltat ovat kaikista kylmän arimmat, mustat pisteet tai jäljet harjassa tarkoittavat, että iho on kylmettynyt kuolioon asti. Aivan samoin käy ihmisen iholle jos se altistuu liian pitkään liian kylmälle. Kuoliossa verenkierto lakkaa ja ko osa on todellakin kuollut. Ennen kuolioon joutumista kylmettynyt kohta on TODELLA kipeä ja kosketusarka.

Myös lintujen jalat ovat kylmänarat, koska niiden peittona ei kaikilla roduilla ole sulkia ja höyheniä. Jalkoja lämmittääkseen lintu nostaakin vuorotellen jomman kumman jalan vatsaansa vasten lämpi'mään, tai istuu jalkojensa päällä.

 

Tässä muutamia keinoja, joilla paukkupakkasten aikaan voi kanalaan lisätä lämpöä ja varmistaa lintujensa olot.

 

Keinojen tarkoitus on:

1. estää sisätilan lämmön karkaaminen ulos

2. lisätä lämpöä/lämmöntuottoa sisälle

 

 

Estä lämmön karkaaminen:

Paksu pehku kerros eristää alhaalta päin tulevaa kylmää. Lisää lattialle erityisen runsaasti purua, heinää, olkea tai turvetta.

 

Lumen lapioiminen rakennuksen ulkovierustoille eristää ulkoilman kylmyydeltä ja estää perustusten kautta lämmön häviämistä. Saman tekee lumi katolla, mutta sitä on vähän hankalampi alkaa sinne lappaa. Katolle asennetut lumistopparit pitävät lumen katolla aika hyvin, mutta riippuen missä päin Suomea asuu, voi lumikuorma joinain vuosina tulla liiankin painavaksi katon rakenteille.

 

Vanha matto, peitto tai paksuja vilttejä oviaukon sisä- tai ulkopuolella, estää lämmönhukkaa oven raoista/oven läpi ja toimii tavallaan "sisäovena".

 

Paksut verhot, kankaat tai styroksilevyt ikkunoiden eteen. Huomaathan, että styroksi tulee peittää/suojata linnuilta, etteivät noki ja syö sitä. Styroksin voi laittaa myös ikkunoiden ulkopuolelle jos sen sen sinne saa asennettua. Kerros tai pari rakennusmuovia ikkunoiden päälle päästää hieman paremmin valoa läpi, vaikkei lämmönhukan esto ole samaa luokkaa kuin styroksilla.

Luonnollisestikin ikkunoiden ja ovien eristeet ovat hintansa väärti. Ompa olemassa myös ihan ikkunateippiä, jolla teipata karmin ja ikkunan välinen rakonen.

 

Myös mahdolliset ilmanvaihtoräppänät kannattaa ruuvata mahdollisimman pienelle tai jopa kokonaan kiinni. Jos ilmanvaihtoaukkoja ei saa säädettyä, niin niihin voi työntää rypistettyä sanomalehteä, heinää tms materiaalia, joka hidastaa ilmaa vaihtumasta, mutta jonka kuitenkin saa helposti pois kun leudommat kelit jälleen vaativat ilmanvaihdon tehostamista.

Vanhat rakennukset voivat vetää eri kohdista ja kohdat huomaa nopeasti kun kuljettaa paljasta kättä vaikkapa lattian rajassa. Kana-asiakkaaltani sain kivan vinkin: hän oli lapioinut jätesäkkeihin vanhaa pehkua ja näillä säkeillä tumpannut kylmimpiä kohtia. Säkit puruineen toimivat mainioina eristeinä. Minä teen samaa heinäpaaleilla. 

Meillä eniten kylmää vuotavat kanojen kulkuluukut, vaikka luukuissa on kaksoisovi: eristetty paksu sisäovi ja ulko-ovi laudasta. Näiden luukkujen eteen laitan pari kerrosta pahvia ja heinäpaalin pönkäksi. Pahojen pakkasten mentyä levittelen heinäpaalin kestopehkun jatkeeksi.

 

Lisää lämmönlähteitä

Laita lisää lämpölamppuja, -säteilijöitä, pattereita, -puhaltimia. Lämpösäteilijöiden, eli lämpölamppujen energiatehokkuus ja hyvä puoli on se, että lampun alle linnut pääsevät lämmittelemään silloin kun sitä tarvitsevat. Kun taas patterit tai puhaltimet lämmittävät koko tilaa, eikä samanlaista lämmintä kohtaa ole.

 

Fysiologisestihan lämpö nousee ylöspäin ja katon rajassa on lämpimintä, kun taas kanat viettävät koko valveillaolo aikansa lattian rajassa. Lämpölampuilla tuot lämpöä niin lattialla kuopsutteleville kuin kuin orrelle nuokkuville, eli juuri sinne missä kanaset oleskelevat.

Lämpölamppu tarjoaa lämpimän paikan kanalan asukkaille

 

Pahimmat pakkaset kestävät yleensä vain viikon pari, jonka aikana mikä tahansa lisälämmönlähde on ok, kunhan varmistaa paloturvallisuuden.

 

Meillä on ollut -30 asteen pakkasilla kanalassa auton sisätilalämmitin puhkumassa sähköyhtiölle fyffeä. Myös halpis puhallin Biltemasta on toiminut hyvin, mutta koska nämä sähkölaitteet eivät ole pölyisiin paikkoihin tehtyjä, niin käytän niitä vain hätävararatkaisuina näissä extreme-pakkasissa. Sen jälkeen ne imuroidaan, paineilmapuhalletaan ja viedään pois eläintiloista, joissa pölyä muodostuu niin pehkun puruista kuin heinästä, eläinten ihosta ja höyhenistä sekä rehuista. 

 

MUISTUTUS: Jatkuvassa käytössä eläinsuojissa olevien sähkölaitteiden TULEE OLLA IP-luokitukseltaan pölyltä suojattuja  JA niitä täytyy puhdistaa kuukausittain paloturvallisuuden vuoksi.

Sähköttömiä lämmönlisäys keinoja ovat kestopehku, jonka rakentaminen ja lämmönlähteenä käyttäminen vie aikaa ja vaatii jonkin verran osaamista. Pehku ei myöskään ole nopea napista painamalla lämmittämään alkava keino, mutta minä olen ollut tyytyväinen pehkun tuottamaan lämpöön ja eritoten siihen, että kevääntullen kanalasta on saanut kelkkoa kompostoitunutta pehkua suoraan puutarhaan. Pelkkä pikkuisen kakkainen puupuru ja turve kun vaativat kompostoituakseen vuoden pari, ennen kuin niitä voi hyödyntää istutuksilleen.

 

Nopeampia, mutta kestoltaan lyhytaikaisempia lisälämmön lähteitä ovat esimerkiksi isot, kannelliset ämpärilliset kuumaa vettä. Kannet sen takia, ettei vaan kukaan lintu pääse kastumaan, sekä siksi, että astia kansineen luovuttaa lämpöä hitaammin.

 

Myös juomavesi kannattaa tarjota noin kädenlämpöisenä, tai hieman lämpimämpänä.

 

Tiileskivet tai kivet, jotka on lämmitetty takassa tai uunissa. Nämä valitettavasti luovuttavat lämpöä vain muutamien tuntien ajan ja hyöty voi olla plus-miinus nolla, jos eläinsuojan ovea aukaisemalla lämpöä menetetään samalla saman verran tai jopa enemmän.

 

Joten seuraava neuvo onkin: auo ulko-ovea mahdollisimman vähän. Suunnittele sisään ja ulosmeno ja vie kaikki mukana kannettava mahdollisimman nopeasti yhdellä oven avauksella, ettei lämpöä karkaa ovesta edes takaisin ramppaamalla.

 

Eläinmäärä. Enemmän eläimiä tuottaa enemmän lämpöä. Jos on mitenkään mahdollista sijoittaa pahimmiksi pakkasöiksi eläimet pienempään tilaan tai lähemmäs toisiaan, niin pienemmän tilan lämpimänä pysyminen on todennäköisempää kuin ison. Tilaa voi nopeasti pienentää esim nitomalla rakennusmuovia tai pressua "seinäksi". Vielä suuremman hyödyn saa jos muoveja laittaa kaksi kappaletta ja jättää niiden väliin noin 5cm ilmavälin. Ilma muovien/pressujen välissä toimii eristeenä ja hidastaa eläinten puolelta lämmön karkaamista kylmälle puolelle.

 

Mutta kuten sanottu: varautuminen alkaa jo rakennusvaiheessa rakenteiden kunnollisilla eristeillä, riittävillä pistorasioiden määrällä ja ymmärryksellä Suomen talvesta, joka ei ole pelkästään pitkä, vaan välillä myös kylmän ankara.

 

Lämpimiä ajatuksia ja lauhkeampia kelejä takkatulen lämmöstä toivotellen,

Marianne ja muu Sirkuksen poppoo

 

Tai siis, ei meitä tässä takkatulen lämmössä ole muita kuin minä ja irlanninsusikoira Darrock. Siivekkäät ja töpöhännät ovat kanalassa, jossa kestopehku uhkuu, lämpölamput pöhisee ja lämminilmapuhallin varmistaa, että lämpö ei laske alle +5 edes lattian rajassa. 

 

Lue lisää

Muita lämmitysaiheisia artikkeleja:

Kanalan lämmitysratkaisuja

Kanalan lämmitys kestopehkulla 

Varapolttimo pelasti päivän 

 

Eläintiloihin suunniteltuja ja valmistettuja, CE-merkittyjä ja riittävillä IP-luokituksilla varmistettuja, tositoimissa testattuja lämmityslaitteita:

 

Säädettävä lämpösäteilijä 

Iso lämpösäteilijä 250W teholla

Seinään kiinnitettävä laajalle lämmittävä säteilijä