Sivut

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kanarotuesittely: Orpington -VIERASKYNÄ


Tämän rotuesittelysarjan artikkelin on kirjoittanut Aholan Orpingtoneja kasvattava Kristiina Parkkila. Kuvat Juha ja Kristiina Parkkila
 



ROTUTIETOA
Koko
kana noin 4 kg ja kukko noin 5 kg 

Väritys
Kukoilla ja kanoilla ei juurikaan eroja. Värimuunnoksia on paljon: mm. laventeli, sininen, gold laced, silver laced, black cuckoo ja vielä monta muuta.   

Ulkonäön erityispiirteet:
Runsas höyhenpeite, joka saa aikaan pallomaisen pyöreyden, ei jalkasulkia, harja yksinkertainen harkkoharja

Muninta:
Noin 120-180 munaa vuodessa

Munankuoren väri:
kermanvaaleasta tumman beigeen

Yleiset taudit:
Ei rotutyypillisiä alttiuksia, taudinkestävyys melko hyvä

Rotutyypillinen luonne:
Rauhallinen, utelias ja kilttiluonteinen pyllertäjä Lentokyky verrattavissa tiiliskiveen

Käyttö:
Muna-, liha- ja harrasterotu

 

 

 

 

Vanha ja perinteinen rotu

Orpington on alun perin jalostettu Englannissa Orpington nimisessä kaupungissa Willian Cookin toimesta vuonna 1886. Ensimmäinen värimuunnos oli musta ja pian tämän jälkeen vuonna 1889 Cook julkisti maailmalle valkoisen värimuunnoksen. Orpington on ns. dual purpose –rotu, eli muninta- ja liharotu, mutta onhan se myös kaunis katsella pihan koristeena. Tuon alun jälkeen on värimuunnoksia jalostettu useita mm. laventeli, sininen, gold laced, silver laced, black cuckoo ja vielä monta muuta. 

Laventelin värisiä orpington rouvia

 
Laventelin-värinen kukko

 

Helppohoitoisia palleroita

Vaikka orpingtonit ovat pallomaisia ja pyöreitä niin sitä ne eivät todellakaan ole syksyisin kun  sulkasadon aikaan jotkut pudottavat pukunsa kokonaan niin, että paljas nahka näkyy. Kun tuo pari kuukautta sulkasatoa on kärsitty niin taas linnut loistavat kera uuden ja entistä ehomman sulka- ja höyhenpeitteensä kanssa. Paksun sulkapuvun ansiosta orppien kylmänkestävyys on hyvä ja niitä soisikin kasvatettavan suomalaisissa harrastekanaloissa nykyistä enemmän.

Pyöreän muhkea muoto. Silver laced värinen kana.
Munijoina nämä isot pallerot eivät ole tuotantokanojen luokkaa lainkaan. Munia tulee noin 3-5 munaa viikossa. Itselläni ei ole kokemusta kuinka vanhoiksi orpingtonit munivat, mutta noin 1,5-2 vuoden iässä muninta on parhaimmillaan. Täytyy myös muistaa, että nämä jättirodut kasvavat aikuiskokoon pieniä rotuja hitaammin. Orpingtonit kasvavat kokoa ja saavuttavat sukukypsyyden noin vuoden ikäisiksi ja joskus kasvu jatkuu jopa 1,5 vuoden ikään asti.

Orppi on ns. dual purpose rotu eli muna ja lihatuotantoon. Noin vuotiaan kukon ruhopaino on noin 2-2,5 kg. Liha on tummempaa kuin broileri ja suutuntuma on verrattavissa possun lihaan.  

Rotu on hyvin rauhallinen ja helppohoitoinen, eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä sulkapeitteen tms. huoltamiseksi. Toisinaan saattaa jollakulla olla maha löysällä ja silloin on hyvä pestä peppusulat. Myös ylänokka saattaa kasvaa liian pitkäksi jolloin koirien kynsisaksilla on syytä varovasti nokkaa lyhentää. Kynsien kasvuakin on hyvä seurata, mutta nämä kaikki toimenpiteet lienevät kaikkien rotujen kohdalla tarkistuslistaan kuuluvia asioita.

Kasvatusta Köyliössä

Sinisen värinen kana
Aloitin kanaharrastuksen Brahma-JättiCochin –risteytysparvella. Ihastuin isoihin lintuihin ja niiden luonteeseen, mutta se jokin näistä puuttui. Aikani nettiä selattuani ja orpingtoneista luettuani totesin, että tässä lienee nyt se mitä olen etsinyt. 

Ensimmäiset orpit tulivatkin tuohon risteytysparveen ja yhden talven niitä seuratessani varmistuin, että rotuvalinta oli oikea. Niin jäivät orpingtonit taloon ja lisää on tullut!

Orppeja ei turhaan sanota lentäviksi tiiliskiviksi. Pienet siivet ja painava keho tekevät lentämisestä satunnaista pyrähtelyä. Vanhemmat yksilöt eivät juurikaan enää lentele. Sen sijaan nuo alta vuoden ikäiset pyrähtelevät toisinaan liki kahteen metriin. Kesätarhoissa ulkoaita on noin 1,5 metriä ja tarhojen väliaidat noin metrin luokkaa ja linnut ovat hyvin pysyneet niissä. Talven linnut asuvat moderneissa ja hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi remontoiduissa tiloissa.


Tavoitteellista kasvatustyötä värien säilyttämiseksi

Orpingtoneja olemme kasvattaneet tilalla nyt yhdessä mieheni Juhan kanssa 3 vuotta. Vaikeinta kasvatustyössä on ollut löytää sopivia yksilöitä jalostustarpeisiimme. Satoja kilometrejä on ajeltu ympäri Suomea ja kennoittain siitosmunia hankittu, jotta sopivat siitosparvet on saatu kasattua. Nyt näyttää siltä, että hetken pärjäämme tällä lintumäärällä mutta myöhemmässä vaiheessa olemme taas sen tosiasian edessä, että uutta verta on saatava ja se on perin vaikeaa kotimaan lintukantaa ajatellen. 

Kasvatuksen tavoitteena tietysti on saada aikaiseksi mahdollisimman rotutyypillisiä lintuja sen lisäksi, että saadaan Suomessa ylläpidettyä edes nämä jo olemassaolevat värit.
Kasvatamme orpingtoneja useastakin syystä, joista päällimmäisenä tulee mieleen eri värimuunnosten säilyttäminen Suomessa. Tästä johtuen olemme yrittäneet opetella värigenetiikkaa, jotta olisi mahdollista eri värejä yhdistämällä saada uutta verta tiettyyn värimuunnokseen kuten esim. laventelin parantaminen mustalla, gold laced ja silver laced värien yhdistäminen ja näin saada ajan kanssa puhtaita gold laced lintuja jne. 


Gold laced-värinen kana

Gold Laced-värinen kukko
Kasvatuksessa on on tällä hetkellä kuutta eri väriä omissa siitosparvissaan ja näiden lisäksi kolme väriprojektiparvea. Värijalostus on oikeestaan enemmänkin muuttunut isännän hommaksi ja minusta on tullut lähinnä hoitaja isännän suunnitellessa värijuttuja.

Haaveena on vielä joskus, joko nähdä omia kasvatteja näyttelyissä tai jopa viedä itse lintuja näyttelyyn. Ymmärtääkseni joitain yksilöjä näyttelyissäkin on vuosien mittaan ollut mutta koska näyttelyjä on kovin harvakseltaan, niin en ole päässyt paikalle koskaan tutustumaan.

Jostain syystä orpington ei ole saavuttanut vielä Suomessa ansaitsemaansa suurta suosiota, vaan rotua harrastaa tietty pieni joukko kanaharrastajia. Rotu on mielestäni kuitenkin kaiken kaikkiaan valloittava ja helppo, ja on ilo suositella rotua muillekin kanojen hankintaa pohtiville.

Cuckoo-värinen kukko

Aholan Orpingtonit löytyvät facebookista https://www.facebook.com/aholanorpingtonit/
Sivuilta löydät valokuvia ja kuulumisia. Kerromme mielellämme lisää kiinnostuneille.
Siitosmunia meiltä on saatavilla vaihtelevasti väreistä riippuen pääsäänöisesti helmikuu-kesäkuun ajan ja lintuja loppukeväästä alkaen mahdollisesti läpi koko kesän tai ainakin kesäkuun loppuun. 

Alkuvuosi 2017 Aholassa on pyöritelty lihanmyynnin byrokratia papereita ja valmisteltu uutta aluevaltausta. Kesän 2017 aikana myyntiin tuleekin onnellisen orpingtonin lihaa, joka on kasvatettu hyvällä ruualla ja on päässyt nauttimaan elämästään. Hyvä olo maistuu lihassa! Tervetuloa tutustumaan sivuillemme!

                                                                                                          

Kiitos Kristiinalle ja Juhalle lintujen esittelyssä. Kannustan kovasti kaikkia kanalan remontointia ja useamman parven kasvattamista suunnittelevia tutustumaan Aholan Orpingtonien kuviin. Parkkiloilla on todella mietityt ja toimivan näköiset tilat lintujen kasvatukseen. Toimivilla tiloilla ei ole merkitystä pelkästään hoitajan työmukavuuteen vaan myös lintujen hyvinvointiin. 

Löydät edelliset rotuesittelyt silkkikanasta ja suomalaisesta maatiaiskanasta noista linkeistä. Seuraavaksi onkin vuorossa hauska koristerotu: niin sanotut pallopääkanat, eli juttua Hollannin valkohunnuista 17.3.2017. Pysyhän kuulolla!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti