Näytetään tekstit, joissa on tunniste talviasuttava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talviasuttava. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevään kurssiaikatauluja


MUOKATTU: Kevään 2017 kurssien opit on jo omaksuttu ja pitkälti käytäntöön vietykin. 

Jos tuhdin tietosisällön ja letkeän tunnelman kurssit kiinnostavat, niin ilmoittaudu jonotuslistalle: siltajoensirkus@gmail.com
  Jonotuslistalla saat ensimmäisten joukossa tiedon seuraavista järjestettävistä kursseista. Jonotus ei sido sinua mihinkään. Päätät itse ilmoittaudutko kurssille vai ei et.

Sirkuksesta eläimiä ostaneille olen aina antanut mukaan ohjeistusta. Joillekin liikaa, joillekin liian vähän, jollekulle on ehkä tullut sopivalla kauhalla. Kyselen aina muuttaneiden perään ja ilokseni saan myös uusilta eläintenpitäjiltä kuulumisia ja kysymyksiä. 

Tiedän olevani vähän pölöhökustaa kun stressaan postipaketissa muuttavista siitosmunista, kyselen kanien painonkehitystä ja varmistelen, että kuivajalkainen viiriäinen saa sääriinsä kosteusrasvaa. Kuitenkin olen huomannut, että pölöhökustaan puoleen on helppo kääntyä jos ja kun uuden eläimen kanssa herää kysymyksiä ja ihmetyksiä. 

Olen mm iltayhdeksän aikaan jutellut puhelimessa viiriäisasiakkaani naapurin kanssa, jonka kennelkasvatuksen ansioista pienelle riiviäiselle saatiin murunen lääkettä turvaamaan yön tunnit. Nykyään Wilhelmiina voi hyvin, ja omistajakaan ei panikoi (kennelin pitäjästä en kyllä tiedä). 

Olen myös käynyt kylän toisella puolella näyttämässä kuinka ulkoloistarkastus kanoille tehdään ja opastanut kädestä pitäen viiriäisten värejä ja sukupuolipatteja. Silti minusta aina tuntuu jälkikäteen, että muistinkohan varmasti sanoa sen ja sen, ja ainakin se ja se pitää vielä muistaa kertoa. Näistä alzheimer oireistani johtuen aloin blogiakin kirjoittaa: kun ajan kanssa ja keskeytyksettä laitan pururadalla poukkoilevat aatokset puhki poikki ja pinoon, niin ehkäpä muisti ei tee peipposia (vai tepposia?). 

Puhelimessa on kuitenkin kovin vaikeaa opastaa kanin sukupuolitunnistusta (vaikka sitäkin olen tehnyt), niin tulin siihen aatoksen, että entäs jos kutsuisin ihmiset mutavellin kuorruttamaan keväiseen pihaani ja käpälöitäisiin aiheita ihan livenä, kasvokkain. Mitäs sanot? Tulisitko? Minä kirjaan ylös mitä kaikkea haluan muistaa kertoa ja sinä olet ihan vaitiolovelvollisena hipihiljaa, kuuntelet, et keskeytä, etkä kysy. (Höpö! Tottakai saat ja pitää kysyä!)

Pia Pitkäkaula tarkastaa muistiinpanoja
Elikkäs kevään ja kesän aikana järjestän käytännön opiskeluna kokonaisuuksia, jotka on etukäteen suunniteltu ja riittävän pieniin kokonaisuuksiin palasteltu, ettei kerralla isketä uutta kanailijaa tai viiruilijaa ähkyn partaalle. Näin haluan varmistaa, että olet varustettu tuhdilla, mutta omaksuttavalla tietotujauksella kun olet aloittamassa elämäsi ihaninta harrastusta ;)  

3-osainen kurssi: Kanailijan ensiaskeleet

Kurssi on tarkoitettu aloittavalle kanaharrastajalle perusteiksi. Kurssilla käymme kolmena eri kertana läpi eri kanaharrastuksen osa-alueita. Voit omien tarpeidesi mukaan osallistua yhdelle, kahdelle tai kolmelle kerralle.


1. OSA: Ulkotarhan suunnittelu ja rakentaminen, kanojen turvallisuus 

Käymme läpi käytännössä toimiviksi ja toimimattomiksi todettuja ulkotarharatkaisuja. Tutustumme neljään erilaiseen kiinteään ulkotarhaan ja katsastamme muutamia siirrettäviä, ns laiduntarhoja.

Suunnittelun lisäksi pohdimme erilaisia rakenteita ja materiaaleja käytännöllisyyden ja turvallisuuden näkökohdista käsin.
 

Aika: lauantai 22.4.2017 klo 13-15
Hinta: 20€, voit ottaa myös hanslankarisi mukaan 5€ kahvilipulla



2. OSA: Kanojen hoidon perusteet

  • Ruokinta ja ruuansulatus
  • Parvikäyttäytyminen
  • Lyhyt katsaus erilaisiin rotuihin
  • Kanojen hankinta: munat, tiput vai kanat
  • Ongelmatilanteet ja poikkeustapaukset
  • Viranomaisilmoitukset ja luvat 

Aika: lauantai 20.5.2017 klo 13-17  
Hinta: 30€/hlö




3. OSA: Talvikanalan rakenteet, sisäviihtyvyys ja hygienia


Käymme läpi rakenneratkaisuja tutustuen kahteen erilaisin ratkaisuin toteutettuun kanalaan: perustus, eristys, ilmanvaihto, sähköt, valaistus, pinnat ja sisätilojen tarkoituksenmukainen sisustus. 

Aika: 1.7.2017 klo 13-15
Hinta: 20€, voit ottaa hanslankarisi mukaan 5€ kahvilipulla 


Kurssit toteutetaan ulkotiloissa. Kaikki päivät sisältävät luennoinnin lisäksi kysymyksille ja keskustelulle varattua aikaa sekä kahvittelut. 

Osat 1. ja 3. on erityisesti tarkoitettu kanailijaperheen sille jäsenelle, jonka käsissä vasara viuhuu ja porakone päräjää. Kurssin näissä osioissa paneudumme rakenteisiin, toimiviin ratkaisuihin ja materiaaleihin sekä rakenteiden toteutukseen.

Osa 2 on eläimiin perehtymistä teoriassa ja käytännössä, osa koulutuksesta toteutetaan tipu/kana/kukko sylissä, joten säänmukaiset ja kanailijan elämää kestävät kamppeet päälle! Kurssikirjeessä saat tarkemman ohjeistuksen.

Paikka: Lintutila Siltajoen Sirkus, Siltajoentie 2, Leppävesi (Jyväskylästä noin 12km Laukaan suuntaan)

Pakettialennukset: 
Osallistuminen kaikkiin osioihin hintaan 60€/hlö, samasta taloudesta toinen osallistuja hintaan 40€. 

Ilmoittautumiset: 
sähköpostilla siltajoensirkus@gmail.com, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset viikkoa ennen kurssipäivää. 

Viiriäisten kasvatus

Innostava, opastava ja käytännön toimiin pureutuva päiväkurssi pienistä maakanoista, viiriäisistä.

Päivän aikana tutustutaan viiriäisiin, niiden kasvatukseen ja hoitoon kädestä pitäen.

Kurssisisältö:

  • Tilantarve, turvallisuus ja viihtyvyys
  • Talvetus 
  • Ruokinta
  • Hoitotoimenpiteet ja ongelmatilanteet
  • Haudonta
  • Tipujen hoito
  • Sukupuolitunnistus ja parvien muodostaminen

Aika: sunnuntaina 21.5.2017 klo 13-17 
Hinta: 40€/hlö, sisältää kahvit ja munamaistiaiset


Paikka: Lintutila Siltajoen Sirkus, Siltajoentie 2, Leppävesi (Jyväskylästä noin 12km Laukaan suuntaan)

Kurssi toteutetaan ulkotiloissa, sää on tilattu aurinkoiseksi, mutta varaudu kelinmukaisella vaatetuksella. Kurssille mahtuu 10 osanottajaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 7.5. mennessä: siltajoensirkus@gmail.com

Ojentaisitko auttavan kätesi?


Nuorison poseerausharjoitukset
Onko kanailu ja viiriäiset sinulle jo tuttua ohraa? Jakaisitko tämän postauksen kavereillesi facessa, instassa tai sähköpostilla? Ehkäpä kaverisi juuri nyt harkitsee omia siivekkäitä ja ilahtuisi kurssin opeista. 

Kiitos kaunis :)



sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Viiriäisten kasvatus - Lyhyt johdanto pienten kanalintujen maailmaan


Viiriäiset ovat pieniä kanalintuja, joiden kasvatus on mukavaa ja hyödyllistä. Pienuutensa puolesta viiriäiset mahtuvat elämään mukavasti sielläkin missä muutama kana täyttäisi paikat ääriään myöten. Hoidon kannalta viiriäisiin pätee monet samat asiat kuin kanojen hoitoon, vain viiriäisten loistava lentokyky ja koko ovat huomioonotettavia eroja. 

Viiriäiset munivat pikkuisia, koristeellisia ja ravintoarvoltaan kananmunaa rikkaampia munia. Niin kanojen kuin viiriäistenkin munien makuun ja keltuaisen väriin vaikuttaa linnun ravinto. 

Munien lisäksi viiriäisen liha on maukasta ja tunnetaan herrojen herkkuna. Omavaraisuuteen tähtäävälle tai lihan alkuperästä kiinnostuneelle viiriäinen onkin oiva kasvatettava. Nuori lintu alkaa munia jo 6-8 viikon ikäisenä ja kukko saavuttaa teuraspainon noin 3-4kk iässä.

Tilavaatimukset
Kesällä on luontevinta pitää linnut ulkona. Paikasta toiseen siirrettävä tai raahattava häkki on kätevin, jotta viirulaiset pääsevät tuoreen ruohon kimppuun aina 2-3 viikon välein kun alue on syöty ja tallottu. 

Viiriäinen osaa lentää hyvin. Todella hyvin! Karkaaminen onkin ainut viiriäistenpidon huolestuttava puoli. Ne eivät ole niin reviiriuskollisia kuin kanat, eivätkä välttämättä leimaudu mittasuhteiltaan järkälemäiseen ihmiseen tai paikkaan. Tilaisuuden tullen viiriäinen onkin vapaa kuin taivaanlintu ja vapaustaistelijan voi saada kiinni vain hyvällä tuurilla tai häkin lähelle jätetyllä ruokakipolla houkuttelemalla.

Ulkohäkin tulee olla riittävän tiheää verkkoa ja tukevaa tekoa, vaikka viiriäinen ei varsinaisesti murtaudu häkistään ulos, niin sisäänpyrkijöitä löytyy varmasti naapuruston kissoista aina minkkeihin ja lumikkoihin asti. Kanaverkon reiästä mahtuu uteliaan viiriäisen pää, ja utelias helposti menettää päänsä verkon vieressä odottavalle kissalle. 

Säikähtäessään viiriäinen pomppaa ylöspäin ja liian matalassa tilassa voi murtaa niskansa. Häkin korkeudeksi riittää  50-60cm, mutta hieman korkeammasta häkistä munien konttaaminen voi olla helpompaa. Fiksu rakentaa useammalla päälliluukulla varustetun häkin. Yksi iso luukku on varma keino vapauttaa viiriäisensä julman luonnon armoille.

Viiriäiset eivät muni varsinaisesti pesään, vaan mielellään johonkin rauhalliseen kolkkaan jonkin alle. Tosin jotkut yksilöt munivat myös ihan kesken juoksun mihin sattuu. Munien etsintä onkin mielenkiintoista puuhaa. Puskissa lymyilevinä maakanoina viiriäiset nauttivat varvuista, havuista, oksista ja muusta sisustuksellisesta tilpehööristä. Kukkaruukut, heinäkasat, pahvilaatikot, käytöstä pois jäänet lastenlelut ja muut piilot sekä tasot takaavat parven sopuisan elon ja munantuotannon. 

Talvetus
Aikuiset viiriäiset kestävät kylmää jopa nollakeleihin asti, kunhan juomaveden sulanapidosta huolehditaan ja viiriäisillä on paksu ja kuiva pehku, heinää tai muuta suojaa johon kaivautuvat kylmää karkuun. 

Kylmyyttä pahempi on kosteus. Kastunut lintu voi vilustua kuoliaaksi jo kesän viileilläkin. Joten myös kesähäkissä tulee olla sateensuojainen paikka. 
Talvettamiseen sopivat samat tilat kuin kanoilla tai muilla eläimillä. Pieni parvi 3-5 kanaa ja kukko mahtuvat talvehtimaan isohkoon kaninhäkkiin. Uteliaina tyyppeinä viiriäiset seuraavat muiden eläinten ja ihmisten puuhia häkin raoista kuikuillen.

Häkin pinta-alaa kannattaa lisätä erilaisilla tasoilla ja viihtyvyyttä piiloilla ja ruukkukasveilla. Viihtyvyys ei vaikuta pelkästään parven sopuisuuteen vaan myös munintaan. Sopuisat ja onnellista elämää viettävät lintuset tuntuvat munivan paremmin. Ainakin tappelu ja stressi vaikuttavat munintaa laskevasti, joten viihtyisyys kuntoon!

Kanalassa talvehtiville viiriäisille voi olla kätevää rakentaa kanalan seinustalle oma häkki hoitajan kasvojen korkeudelle. Kokemukseni mukaan viiriäiset kesyyntyvät parhaiten kun näkevät ihmisestä hymyilevät kasvot, eivätkä pelkkiä lompsivia kumppareita.

Kiinteän häkin kanssa kannattaa kiinnittää huomiota siivottavuuteen ja käytännöllisyyteen: mihin suuntaan ovet avautuvat, saako pohjan irroitettua, mihin juoma- ja ruokatelineet kiinnitetään? 
 
Kiinteät rakenteet ovat vaikeampia putsata huolellisesti. Suosittelen mahdollisimman osiin purettavaa kokonaisuutta hygienian takia. Tarvitsevatko viiriäiset pahimmilla pakkasilla oman lämpölampun vai riittääkö kanalan lämpötila? Seinustalle, ylös rakennettu häkki voi pysyä riittävän lämpimänä sillä kohoahaan lämpö aina ylöspäin. 
 
Aikuisille viiriäisille riittää hyvin muutaman asteen lämpö. Mikäli muninta hidastuu tai loppuu, niin silloin lämpö voi olla liian alhainen





 
Ravintovaatimukset

Voimakkaasti munivana rotuna viiriäisen ravinnontarve on merkityksellinen. Kalkkia ja proteiinia tulee saada riittävästi! 

Teollisista valmisrehuista munivien kanojen puolitiivisteet ovat parhaita, koska ne sisältävät enemmän proteiinia kuin täysrehut.Puolitiivisteiden lisäksi voi tarjota vihreää ja/tai kauraa. Siltajoen Siilon oma Maukas - pikkunokkaisten rehuseos lähti kehittelyyn kahdesta syystä: 

  1. Tirehtööri ei pidä teollisten rehujen makuisista (tai oikeastaan mauttomista) munista
  2. Markkinoilla olevissa teollisissa rehuissa ei ole riittävästi proteiinia munivien viiriäisten tarpeisiin.

Teolliset rehut voikin hyvin pienellä vaivalla korvata omasta pihasta tai lähistön maatiloilta löytyvillä antimilla. Kaura ja ohra murskattuina, ryyneinä tai idätettynä. Kokonainen jyvä voi olla liian iso viiriäisen pieneen nokkaan, mutta esim kaura liotettuna piimässä häviää hetkessä onnellisten nokkien napseeseen.

Piimä tuo ruokavalioon myös kaivattua eläinproteiinia ja kalsiumia, sekä talviaikaan rasvaa, joka varmistaa riittävän energiansaannin kylmällä kaudella. Poikaskalkin nimellä myytävän kalkkikiven koko on viiriäisille sopiva, itse käytän kuivattuja ja murskattuja kananmunankuoria kaikkien lintujemme kalkin lähteenä. 

Herne rouheena tai jauheena on hyvä proteiininlähde. Hernerouhetta voi liottaa vesitilkassa ennen tarjoilua. Sen sijaan kokonaista kuivaa hernettä ei tule viiriäisille syöttää! Kuivattu herne turpoaa ruuansulatuselimistössä voimakkaasti ja voi aiheuttaa pienelle linnulle tukoksia tai jopa kuoleman. 

Viiriäinen on kaikkiruokainen, vain sipuli ja kanalinnuille myrkyllinen avokado tulee jättää pois. Kaikki muu kelpaa, joko riittävän pieneksi pilkottuna/jauhettuna tai nokittavassa muodossa. Esimerkiksi kaalinkerä on talviaikaan loistava ja edullinen vihreän lähde ja yhdessä kerässä riittää pikkuparvelle puuhaa päiviksi. Tarjottavat juurekset voi kevyesti kiehauttaa ja tehosekoittajalla mössätä. Talviaikaan mössön tarjoilu lämpöisenä auttaa lintuja kestämään kylmyyttä.

Kuten kanat, viiräisetkin tarvitsevat hiekkaa kivipiiran toiminnalleen ruuansulatukseen. Hiekka saa olla hieman hienompaa kuin kanoille tarjottava, hiekkalaatikkohiekka tai asennushiekka on hyvä. Yleensä viiriäiset myös kylpevät syömähiekassa, tai pehkussa tai mullassa tai rehussa tai oikeastaan missä vaan. Viiriäiset ovatkin järin puhtautta rakastavia tyyppejä!

Kaipaatko lisää tietoa viiriäisistä?

Ekirjan Viiriäisten Kasvatus johdattaa pienten maakanojen maailmaan.

Opukseen on koottu kattava paketti kokemuksellista tietoa viiriäisten kasvattamista:
  • Tilantarve
  • Talvetus
  • Ruokinta
  • Haudonta
  • Tipujen hoito
  • Sukupuolitunnistusta
  • Yleisimmät värit
  • Lopetus 

Hinta 28,20€

Tilaa tästä

Opas on Ekirja, eli saat oppaan sähköpostin liitteenä laskun maksettuasi. Opas on PDF-tiedostona luettavissa laitteesi tai koneesi näytöltä tai halutessasi voit tulostaa sen paperille.

Lue lisää oppaasta


Kaipaatko käytännön tekemistä?



"Mitä? Etkö muka ennen ole nähnyt viiriäistä pedikyyrissä?"
Innostava, opastava ja käytännön toimiin pureutuva päiväkurssi. 

Päivän aikana pääset tutustumaan viiriäisiin, niiden kasvatukseen ja hoitoon kädestä pitäen.

Kurssisisältö:
  •          Tilantarve ja turvallisuus
  •         Talvetus ja viihtyvyys
  •          Ruokinta
  •          Hoitotoimenpiteet ja ongelmatilanteet
  •          Haudonta
  •          Tipujen hoito
  •          Sukupuolitunnistus ja parvien muodostaminen 
  •    Lopetus

Paikka: Lintutila Siltajoen Sirkus, Siltajoentie 2, Leppävesi (Jyväskylästä noin 10km Laukaan suuntaan)

Kevään ja kesän 2019 kurssit löydät TÄSTÄ



Juttua riittää

 
Kirjoitan aina kun elukkakatraani hoitotoimilta ehdin. Blogista löydät julkaistuna nämä muut artikkelit ja pakinat viiriäisistä: 

Nopea kuin viiriäisenpentu -kertomus eräästä tipueesta
Allergisille sopivaa? - käyvätkö viiriäisenmunat kananmuna-allergikoille 
Aamukahviseuraa - erään viiriäisen uintiretki ja kuivattelukohtauksia
Kuinka lopetan kanan - opastus myös viiriäisen lopetukseen

Onko joku viiriäisaihe, josta et löydä tietoa sitten millään? Viskaise viestillä ja katsotaan olisinko minä törmännyt kyseiseen aiheeseen. Otan mielelläni vastaan juttuvinkkejä ja toiveita: marianne@siltajoensirkus.fi


Somessa sompaillaan myös

www.facebook.com/Siltajoensirkus
Siltajoen Sirkuksen Facebook-sivut - kuulumisia, kuvia, videoita ja yksittäisten lintujen edesottamuksia, sekä myytäviä eläimiä.