maanantai 26. joulukuuta 2016

5 munintaan vaikuttavaa seikkaa

Kana ei ole mikään munakone. Munintaan vaikuttavia seikkoja on lukuisia, mutta mainio nyrkkisääntö on, että hyvinvoiva kana munii hyvin. Esittelen tässä 5 olennaisinta munintaan vaikuttavaa seikkaa, jotka varmistamalla voit odotella parveltasi herkullisia, ihania tuotoksia.

 

1. Kana

Munintaan luonnollisestikin vaikuttavat kanan ikä, rotu ja mahdollinen sulkasato. Eri rodut aloittavat muninnan eri-ikäisinä. Muun muassa alhonkannan maatiaiset ja kääpiökochit ovat aikaisimpia muninnan aloittajia ja keväällä kuorituneiden tipujen voikin olettaa aloittavan muninan jo 4-5kk iässä. Syys tai talvipoikaset aloittavat tyypillisesti hieman vanhempina.

Kana munii noin 2-4 vuotiaaksi niin, että vanhemmiten muninta vähenee pikkuhiljaa. Harrastajien kanaloissa on vanhempiakin kanoja, jotka pyöräyttävät munan silloin toisen tällöin, mutta varsinainen "hedelmällinen vaihe" kanalta loppuu 3-4 vuoden tietämillä.

Kanarodut jaetaan erinomaisesti, hyvin ja kohtalaisesti muniviin sekä koristerotuihin. Koristerotujen munantuotantoa ei pidetä kummoisena. Erinomaisia munijarotuja ovat mm Leghorn, Plymouth Rock ja Hy-linet, sekä tietysti tuotantohybridit, joita kasvatetaan kaupallisiin munituskanaloihin. 

Osa roduista tykkää enemmän hautoa ja hoitaa tipusia kuin munia muksautella ruokaa hoitajansa lautaselle. Silkkikanoja nimitelläänkin harrastepiireissä hautomakoneiksi. Jos haaveissa on enemmän munia kuin tipuja, kannattaa rodun valinnassa olla tarkkana!

Harrastekanalassa kanarodun valintaan voivat vaikuttaa muutkin kuin munantuotannolliset seikat, esim saatavuus, taudinkestävyys, luonne, ulkonäkö, koko ja talvenkestävyys voisivat olla tärkeitä huomioon otettavia valintakriteerejä. Koostamalla oman harrasteparvensa eri rotuisista ja vaikka sekarotuisista voi saada jopa enemmän kuin rusinat pullasta.
 

2. Valo

Kana tarvitsee noin 14-16 tuntia valoisaa aikaa muniakseen erinomaisesti. 12 tuntinen valoisa aika lienee minimi.

Pääsääntöisesti kanat munivat kesällä paremmin kuin talvella: Suomessa onkin ruhtinaalliset munintavalot kesäisin. Talvella kanalan valot kannattaa ajastaa päälle viimeistään syyskuussa. Syys-loka-marras-joulukuun voivat valot olla 10-12 tuntia, mikä antaa kanoille sulkasadon lepoajan. Sulkasadossa kanan elimistö lepää muninnasta ja kasvattaa uutta paksua sulkapeitettä suojaamaan tammi-helmikuun tulipalopakkasilta. 

Kanalan valaistuksesta löydät enemmän jutun juurta täältä

Suomalaisten maatiaiskanojen voi olettaa munivan vähemmälläkin valolla, sillä useiden maatiaiskasvattajien kokemusten mukaan maatiaisrodut munivat lyhyemmänkin valoisuuden turvin. Jotkut parvet jopa ihan pelkän luonnonvalon turvin isoikkunaisissa navetoissa.

3. Ruokinta

Muna on proteiinipitoista treenaajien herkkua. Proteiini ei ilmesty munaan tyhjästä, vaan kanan täytyy se kaikki protsku sinne nokkia. 

Teollisten rehujen proteiinipitoisuudet huitelevat yli 20% ja siltikin kanaset aina tilaisuuden tullen ahkeroivat kuopimalla maasta esiin lihaksikkaita kastematoja, koppakuoriaisia tai juoksevat pyrstö suorana jauhelihaa tarjoilevan luokse. Eli eläinproteiinia! Kana on sekasuoja ja monipuolisella ruualla muniin saadaan hyvä maku ja munijalle monipuolisesti ravintoaineita terveyden ja muninnan takaamiseksi. Maukasta kasvisproteiinia kanojen ruokavalioon saa edullisesti riistaherneestä

Kalkki - kananmunankuoret ovat kalkkipitoisia ja kana tarvitseekin PALJON kalkkia punkeakseen munalleen kunnon kuoret. Siltajoen Sirkuksen herkkuperseet katsoivat epäilevästi kun kerran vein heille kipollisen kanoille myytävää kalkkikiveä. Yksikään ei tainnut nokkaistakaan. Meillä kanoille tarjoillaankin kuivatut kananmunankuoret murskattuina. Olennaista on kuivattaa kuoret kunnolla ja murskata, jottei niissä ole munan makua ja muotoa antamassa vinkkiä munittujen munien syömiseen. Meillä kanat ja viiriäiset saavat kalkkilisää myös säännöllisesti piimäkuureista. Varsinkin syksyyn piimä on ihan ehdotonta kanan voimaruokaa: kalsiumia, rasvaa ja eläinproteiinia. 

D-vitamiini vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen, niin ihmisillä kuin kanoillakin. Mikäli kanaset eivät ole saaneet tankata pitkän kesän aikana D-vitamiiniaan suoraan auringosta, niin D-vitamiinilisä on tarpeen talvella. Soppaa lohen perkuujätteistä tai silakkakaurapuuroa silloin tällöin, niin pysyvät munamammojen luut kunnossa ja munat kovakuorisina. Kalan maku EI TULE muniin. Kultaisella kahdeksankymmentäluvulla munissa saattoi olla kalanmakua, mikä johtui erään tuotantokanajalostuslinjan ominaisuudesta kehittää liiallisella rypsirehuruokinnalla muniin kalojen maku. Tiettävästi kyiseistä jalostuslinjan tuotosta ei enää Suomen kanaloissa kotkottele.

3.1. Eroja eri rotujen ruokinnassa

Varsinkin isot rodut tarvitsevat hyvin muniakseen paljon ja energiapitoista ruokaa. Esimerkiksi Maranseillani ei pelkkä munintarehu tunnu riittävän, vaan pari kertaa viikossa täytyy tarjoilla piimätujausta ja nakki- tai jauhelihabiletystä. Epäilen, että avainasemassa on enemmänkin rasva kuin proteiini, mutta tutkimukseni jatkuvat ja raportoin kyllä aiheesta, jahka muodostan joltisenkinlaisen mielipiteen.  

Maatiaiset taasen ovat ajan ja olojen saatossa "jalostuneet" munimaan hieman heppoisemmillakin eväillä. Tuntuu, että maattarit pukkaavat munia, vaikka vain kantaisin kaurasäkin kanalan ohi. Ehkä en kyllin osaa korostaa, mutta suomalaiset maatiaiskanakannat TODELLA ovat tutustumisen arvoisia veitikoita kotikanalaan!

Nuori munintaikäinen tehari, eli tehokana alias tuotantohybridi, munii vaikka mitä tekisit tai olisit tekemättä. Vaikuttaa, että oli olot mitkä tahansa, niin tehotyttö luikauttaa munan lähes yhtä usein kuin kukko laulelee aamunkoiton julistuksiaan. Kärjistän toki, mutta munimaan jalostetuissa lajeissa munatuotos on hyvin suoraviivaisen varmaa. Koska munatuotos on runsasta, syö myös tehotyttö runsaasti. Joten varaudu täyttämään  rehu- ja kaura-automaatteja usein sekä lisäksi kantamaan hauis pullistellen ruuantähteitä, vihreää ja muita herkkuja, jos päädyt hankkimaan tehotyttöjä! 

Sen sijaan sulkasatoinen kana ei muni vaikka syöttäisit kuun taivaalta. Sulkasadosta ja syysruokinnasta voit lukea lisää täältä

Eri rotujen elintapoihin ja -vaatimuksiin onkin hyvä tutustua ennen kanojen hankintaa, vaikkapa kyselemällä kokemuksia myyjältä tai muilta ko rodun kasvattajilta/harrastajilta. Sirkuksen rotuihin pääset tutustumaan keväisin ja kesäisin paikan päällä tai näillä sivuilla: alhonkannan maatiaiset 
Kääpiökoch
Marans


4. Tila 

Tasaisen lämmin tila ja sopivasti lajitovereita on paras mahdollinen munaustila.

Viihtyisän ja yliampuvan pesäsisustuksen raja on hiuksenhieno ;)
Tutkimusten mukaan kana tunnistaa noin 40 lajitoveriaan, kuitenkin niin, että muninnan parvieläinkin haluaa hoitaa rauhassa yksin. Hyvä nyrkkisääntö onkin, että 4 kanaa kohden on oltava 1 munintapesä, vaikka yleensä munat ilmestyvätkin kaikki sinne samaan lempipesään. 

Nuorikkojen voi olla vaikea päästä munimaan lempipesään ja nokkimajärjestyksessä alempana olevat saattavat saadakin häädön kun rouva kuningatar haluaa tulla munansa pyöräyttämään. Siksi on hyvä, että paikkoja on riittävästi. Jos paikkoja ei ole, on kana mestari rakentamaan piilopesiä

Hienoimmille munijoille pesän sisustukseen kuuluu
oma palvelija, joka esilämmittää pesän munaa varten.
Niin sanotulla houkutusmunalla, eli tekomunalla voi kanoille näyttää minne olisi hyvä munia. Silloin kun minä teen uuden munintapesän tai jos joudun siirtämään olemassa olevan paikkaa, niin laitan pesään tekomunan näyttämään kanoille mallia, että minne kuuluisi omatkin munaskuukkelit jatkossa sujauttaa. Tekomunat toimivat pääsääntöisesti todella hyvin ohjaamaan kanoja munimaan oikeaan paikkaan.

Hyvä munintapesä on hämärä ja vaikka heinillä täytetty. Munintatouhuun kuuluu päivittäinen pesän järjestely ja heinien lajittelu. 

Liikaa lajitovereita tai vaikkapa riehuva joukko kukkonuorikoita voi vaikuttaa munintaan kielteisesti. Herkimmät voivat ottaa nokkiinsa hässäkästä ja ruuvata munahanat kiinni.  

5. Stressi

Kuten tuli mainittua kana ei ole kone, vaan herkkätunteinen hidalgo, joka helpolla saattaa ottaa nokkiinsa. Kanan tunteisiin meneviä hommia voi olla yksi jos toinenkin, ja kuten suuret diivat konsanaan, ikinä ei voi tietää mistä murjotus syntyy, mutta nämä seikat ovat satavarmoja stressin nostajia:
  • liikaa lajitovereita liian pienessä tilassa
  • liian kylmä, kuuma tai kostea tila (liika kosteus on paha, paha, paha!) 
  • liian suuret lämpötilan vaihtelut nopeassa tempossa
  • munintapesä ei ole viihtyisä ja hämärä (lisää pimentävät verhot ja puhtaita heiniä)
  • ulkoloisia
  • sisäloisia
  • ripulia, flunssaa tai muuta hoitamatonta sairautta
  • muutot, muutokset, vierailijat tai muut pelonaiheet 
Stressaantuneena tai säikähtäessään kana voi plupsauttaa nahkamunan, eli munan ilman kovia kuoria. Nahkamuna yleensä rikkoontuu hetimiten ja ahnaat nokat nakuttavat munan sisällön pois näkyviltä. Nahkaiset riekaleet voi kuitenkin joskus nähdä ja silloin täytyy antaa hälytyskellojen soida, että miksi joku päästää munan ulos ennen kuin kuorien muodostuminen on ehtinyt tapahtua. 

Minä laskeskelen päivittäin joka parven munatuotoksen samalla kun munia kerään. Munien määrä, muoto ja rakenne kertovat parven oloista ja yksittäisestä kanasta. Jos jotain häikkää ilmenee, niin koitan paikallistaa syyn joko oloihin, ruokintaan tai ihan vaklimalla kyseisen parven kanoja. Minun kanani ovat suhteellisen helppoja vaklittavia, koska kuuluttavat kovaan ääneen muninta-aikeista ja saavutetuista tuloksista. Jos jotakuta ei useampaan päivään kuulu kuuluttamassa, niin alan tarkkailla, että onko munimattomuuden syynä sulkasato vai joku muu aihe. Yleensä on syy selvinnyt jostain edellämainitusta kategoriasta tai sitten munat ovat vain päätyneet sinne kuuluisaan piilopesään, jonka vielä jonain päivänä kohtaan. 


Terttu-tehokana on sitä mieltä, että varastoon piilotetut vanhat pahvilaatikot olisivat parhaita munintapesiä.
Wilpun munalaulu, johon koko seurakunta yhtyy täysin palkein


http://www.adlibris.com/fi/tilaukset/?tt=18995_12_261548_Omatkanatkuva&r=http%3A%2F%2Fwww.adlibris.com%2Ffi%2Fkirja%2Fomat-kanat-omat-munat-9789513173166


Oliko tästä artikkelista hyötyä?

Jäikö jokin asia mietityttämään? Haluaisitko jakaa oman kokemuksesi? Olen kiitollinen kun jätät kommentin ja koitan parhaani mukaan vastata. Yhdessä oppiminen on hienointa!

Oliko artikkelista hyötyä? Haluaisitko saada joka kuukausi vuodenajanmukaisen pikavinkin kanojen hoitoon? Siltajoen Sirkuksen Kanakirje on aloittelevalle kanaharrastajalle tarkoitettu sähköposti, joka ilmestyy kerran kuukaudessa ja auttaa tämän mukavan harrastuksen parissa kaakattavia kavereita, niin siivettömiä kuin siivellisiä. Tilaa maksuton Kanakirje tästä

Lopuksi vielä munamaailmaan syvemmälle sukeltaville lisätietoa: Täältä löytyy pitkä ja erittäin seikkaperäinen, englanninkielinen artikkeli munan rakenteesta ja rakennevirheistä, sekä mikä niitä aiheuttaa.

15 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen ja hyvä teksti,kiitos!:)
    Omat kanani munivat aika huonosti tällähetkellä. Minulla on 3 kääpiökotchia, ovat kyllä jo yli 3 vuotiaita, yksi heistä on pyöräyttänyt sillointällöin munan,muut ei.. Sitten laumasta löytyy 2 Hy-linea,heistä toinen munii n. Joka toinen päivä,iältään ovat reilu 2-3v. Sitten on maatiaiskana, n.2v, ei ole muninut nytten,kesällä lähes poikkeuksetta muni joka päivä,sitten tuli sulkasato,sen jälkeen muni sillointällöin,nyt ei ole tullut yhtään.. näytti että käy välillä hautomaan,muttei sit kuitenkaan..
    Valot palaa ajastimella aamulla n.6.30-11 & n.15-18.30 iso ikkuna on,mutta onko tuo liian vähän?? Saavat punahelttaa,kauraa/ohraa ja kalkkia vapaasti, aamuisin ruuan tähteitä, ovat osa jo minusta aika pyöräköitä :D mietin että ovatko kanaseni jo "vanhoja" munimiseen vai missä mättää.. turhauttaa ku 6 kanaa ja munia tulee parhaimmillaan 2 päivässä,välillä päiviä ettei yhtään :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, sinuna minä pitäisin tuon valon ajastettuna 6:30-19:30. Tuo päivällä pois päältä olo voi hämmentää, koska vielä päivisin on todella hämärää/pimeää. Valaistuksen lisäys auttaa nin 1-2 viikossa, jos kyse on siitä.

      Onko käytössäsi Punaheltan täysrehu vai munitusrehu? Täysrehun kanssa ei muita ruokia tarvitsisi. Jos muita ruokia tarjoillaan, niin täysrehun proteiini ei ehkä riitä kattamaan ravinnon tarvetta. Kokeilepa lisätä kanasille kourallinen jauhelihaa joka toinen päivä tai puoli litraa rasvaista piimää, johon vaikka kauran tai vaalean leivän jämätä liotat. Jos tuommoinen rasva+proteiinitujaus lisää munintaa, niin silloin kyse on ruuasta ja vaikutus munintaan näkyy jo 2-4 päivässä.

      Tosiasia kuitenkin on, että kanasesi ovat jo hieman iäkkäämmän puoleisia ja parhaimmat munintakaudet alkavat olla takana päin. Kesällä voit odottaa tuon porukan munivan vielä ihan mainiosti. Valaistuksen ja ruuan säätämisellä voit saada munintaan lisää tehoa talvellakin, mutta todennäköisesti nuorempien kanojen hankkiminen on näkösällä lähitulevaisuudessasi. Tai jos joku alkaa hautoa, niin anna hautoa!

      Poista
    2. Olisi mukava osata syöttää noita siten,etteivät liho liikaa,mutta saisivat kuitenkin sen verran ravintoa että jaksaisivat munia ��

      Poista
    3. Hiilihydraatti lihottaa niin kanasia kuin siivettömiäkin menijöitä. Tosin sulkasadon aikaan hiilihydraattilisäkin on tarpeen. Ruokintasi kuulostaa olevan kunnossa, ehkä viljojen, eritoten ohran osuutta voisit hieman tiputtaa, mutta en usko, että ruokinnassa on mitään olennaista vikaa. Tässä ei jostain syystä näy toinen kommenttisi, jossa kerrot rehun ja viljojen suhteesta, mutta siitä tuli minulle ilmoitus.

      Sinuna kokeilisin ensin sitä valaistuksen lisäystä, että miten vaikuttaa. Jos ruokinnassa jotain muutosta haluaa kokeilla, niin mieluummin proteiinilisäys: hieman hernettä, piimää tai jauhelihaa. Tai sitten muutaman nuoremman kanasen hankinta, jotka muniessaan osoittaisivat olosuhteiden olevan kunnossa. Niinkuin ne sinulla kuulostavat olevankin!

      Poista
    4. Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta!:)

      Poista
  2. Munanetin kautta blogiisi löytäneenä sanon vain, että olen iki-ikionnellinen, kun olen löytänyt tällaisen aarreblogin! Ennenkuin olen lukenut kaikki tekstisi läpi, minulla riittää iloa pieneksi toviksi. Ja suurkiitos, että jaksat blogia kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku kauniista sanoistasi! Tuli kyllä niin hyvä mieli :) Tällainen kannustaa kirjoittamaan lisää, kiitos!

      Poista
  3. Kiiiitos,kanasista ja ehkäpä munasista haaveilen. Nyt lueskelen ja ihastelen lahjaasi kirjoittaa ja esittää asiat niih makoisasti <3,kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi :) Kanasista ja munasista todellakin kannattaa haaveilla! Minulla ei ollut aavistustakaan miten hauskaan maailmaan sukelsin kun ensimmäiset tipuset pahvilaatikossa olohuoneeseemme kannoin :D

      Poista
  4. Hei kuinka tärkeänä pidät ilmsnkosteutta kanalassa? Meillä on kanalassa kostutin, ja näillä pakkasilla kosteus jää silti 40%. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Laura, nyt kyllä iskit veitsen väärän ihmisen kylkiluiden väliin, ja tuo ilmankostuttimesi vielä vääntää veistä haavassa... Minun kanalassa on ennemminkin ongelmana LIIALLINEN kosteus. Liian kosteassa bakteerit helpommin muhii ja koska se ei ole vaihtoehto, niin kuivikkeisiin hulahtaa pitkä penni ja silti saan hikoilla räppänien avaamisen ja sulkemisen kanssa.

      Eli ihan oikeasti en osaa sinulle sanoa, että mitä liiallinen kuivuus tekee. Luulen kuitenkin, etteivät kanasi ilmankostutinta tarvitse. Pakkasilla ilma on toki kuivempaa, mutta minä ainakaan en tiedä mitään syytä miksi kanoilla pitäisi olla ilmankosteus korkeampi. Ehkä joku toinen lukija kertoo, jos tietää?

      Jos taasen tarkoitat haudonta-oloja, niin hautovan kanan iho kyllä hoitaa munien kosteuden pitämisen oikeanlaisena. Sanoisinkin, että älä stressaa kosteudesta. Iloitse jos kanalasi pysyy lämpimänä näillä pakkasilla! Ja leuhki meille muille, jotka paiskitaan töitä liikakosteuden kanssa ;)

      Poista
  5. Meillä on kanala vanhassa sauna-pukuhuone rakennuksessa. Joka ei niin tiivis, eli päästää kosteuden ulos. Lämpö kyllä pysyy, kun lämpöpuhallin/pumppu on säädetty pitämään se minimissään 13 asteessa. (Sähkölaskussa näkyy)
    Eviran ja siipikirjaliitoon sivuilla on suositus kosteudelle 60-80. Normaalisti meillä on 60-70. Mietin vain että kuinka paljon tuo munintaan vaikuttaa. Meillä mikään muu ei ole nyt muuttunut kuin kosteus, ja kanat olleet viikon päivät munimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa erikoiselle, että kosteuden takia muninta olisi lakannut. En ole huomannut, kuullut tai lukenutkaan mistään, että ilmankuivuus vaikuttaisi munintaan. Täytyy sanoa, että en edes noita mainitsemiasi kosteussuosituksia löytänyt. Mutta tietysti, se että minä en ole niihin törmännyt, ei tarkoita etteikö pitäisi paikkaansa. Mutta jos ajattelen luonnon kautta, niin onhan esim kesällä ilmankosteuden vaihtelut todella suuria ja silti ulkona olevat kanat munivat hyvin.

      Mutta kyllähän tuossa pakostikin hälytyskellot kilkattaa, että jos mitään muita muutoksia ei ole tapahtunut kuin ilmankosteus ja muninta lakkaa. Ja varmasti olet penkonut kaikki kolot ja nurkat piilopesän tai munansyöjien suhteen?

      Anteeksi, että en osaa nyt tässä aiheessa ollenkaan auttaa, mutta kiitos kun nostit tämän kosteus seikan esille. Pidän silmät ja korvat avoinna ja kun saan asiaan lisätietoa, niin huutelen heti. Tai jos joku lukija tietää tarkemmin, niin valaisisitko minua ja Lauraa? Kiitos!

      Poista
  6. Tässä linkki http://www.siipi.info/psp/hyvat_kanalaolosuhteet.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve, kyselin tätä asiaa muiltakin kanankasvattajilta, niin kukaan ei oikein pitänyt ilmankosteutta olennaisena munintaan vaikuttavana seikkana. Liian kuiva ilma toki pölisee ja voi olla hankala hengittää, mutta että se noin radikaalisti vaikuttaisi munintaan heti, niin sitä ei oikein muutkaan jaksaneet uskoa. Olennaisempia seikkoja on muut asiat. Jos ilmanlaatu vaikuttaisi kanan oloon, niin näkisit sen kyllä kanan käytöksestä ja muusta olosta.

      Voisiko veitikoilla kuitenkin olla piilopesä jossain? Vai ovatko alkaneet nyt munia kun pakkaset on laskeneet ja ilmankosteus oletettavasti kaikkialla Suomessa noussut?

      Poista