Kalkkijalkapunkki - hoito ja ehkäisy

Kalkkijalkapunkki on ulkoloinen, joka elää lintujen jalkasuomujen alla ihossa. Cnemidocoptes mutans on syyhypunkkeihin kuuluva loinen, joka elää koko elinkiertonsa isäntäeläimessä. Punkki tarttuu suhteellisen hitaasti kanasta toiseen ja vastustuskykyiset linnut ovat siltä paljon paremmassa suojassa kuin linnut joilla on stressiä, ravinnevajeita, pienet tilat parven kokoon nähden tai muuta yleiskuntoa heikentävää.

Punkit syövät ihokudosta ja pesivät ihossa. Punkit voivat selvitä irronneiden suomujen, höyhenten ja ihokudoksen turvin jopa kuukauden ajan isäntäeläimen ulkopuolella. Joten hoidon yhteydessä on tärkeää siivota erittäin huolellisesti lintujen tilat, käsitellä tai vaihtaa orret, tasot ja pesät. Myös ulkotarhasta kannattaa haravoida irronneet sulat ja muu irtomateriaali pois mahdollisuuksien mukaan. Parhaan tuloksen saa aikaiseksi, jos linnut voivat olla 2-4 viikkoa väistötiloissa. Eli varsinaiset tilat ovat tyhjinä ja puhtaina sen ajan, että loiset ehtivät tiloista kuolla.

Oireet

Punkin olemassaoloa on vaikeahko havaita ennen kuin se on jo saanut aikaan ”tuhoja”. Kun linnun jalkasuomut ovat kohollaan ja suomuissa on keltaista karstannäköistä töfnää, niin punkki on ehtinyt oleilla jaloissa jo kotvasen. 

Kohollaan olevat kuivannäköiset suomut voivat kertoa alkaneesta punkkitartunnasta tai olla vain kuivia suomuja. Molemmissa tilanteissa reagoisin ja tekisin joko lääkkeettömän öljyhoidon tai lääkehoidon. Tässä artikkelissa käydään läpi molemmat sekä miten punkkitartuntaa voi ehkäistä.
 
Sulkajalkaisilla roduilla punkkitartunta voi näkyä sulkien tyven punoituksena.

Paha ja pitkäaikainen tartunta näkyy suomuttomina, erittäin keltakarstaisina jalkoina ja lintu voi jopa ontua. Hoitamattomana kalkkijalka lisää jalkapahkan riskiä, voi vaurioittaa kynsien kasvua ja aiheuttaa jopa varpaiden menettämistä. Tosin tällöin puhutaan jo eläinsuojelullisista laiminlyönneistä.

Hoito

Vaikeasti punkin vaivaamat jalat tulee ensin liottaa jotta suomupaksunnokset, ruvet  ja punkin eritteet saadaan pois. Liotus on tärkeää, koska muuten lääkeaine ei pääse vaikuttamaan kaikkialle ja punkkeja voi jäädä suomujen alle henkiin. 

Helpointa liotus on järjestää lämpimänä päivänä iltapäivällä, kun kanat ovat muninnan hoitaneet. Laske isohkon astian pohjalle vettä noin 5-7cm. Esimerkiksi kaninhäkki on mainio, jossa lintu pystyy seisomaan suorassa, mutta ei pääse jalkakylvystään lehahtamaan pois. 

Lisää veteen mäntysuopaa reilulla kädellä. Vesi-saippua liuosta tulee olla sen verran, että kanat ovat vedessä sääriään myöten, mutta niin että mahasulat eivät kastuisi (täysin). 

Hoito tulee suorittaa lämpimässä, sillä kanat kuitenkin kastelevat itseään tai toisiaan vesiliottelun aikana. Jalkakylvyn kesto riippuu tilanteen vakavuudesta. 10-20min liotus voi riittää lievissä tapauksissa.  

Liotuksen jälkeen kuivaa jalat ja kana. Hyvin aran kanan tai vaikka ison kukon hoito on helpointa tehdä lintu kääräistynä pyyhkeeseen, jolloin se ei pääse räpistelemään karkuun. Kääräise lintu pyyhkeeseen niin, että siivet jäävät mukavasti vasten kehoa ja pää kurkkii toisesta päästä kylpypakettia ja jalat sojottavat toisesta. 

Helpointa on pidellä kanaa kainalossa, olkavarrella puristaen kana kylkeäsi vasten, toisen käden pidellessä jalkoja ja toisen käden jäädessä vapaaksi hoitotoimiin. 

Jos kanojasi hoitaa joku toinenkin, niin ota kanoille tuttu ja käsittelyyn tottunut ihminen mukaan. On parempi tehdä yksin kuin ottaa mukaan ihminen, joka ei ole koskaan kanoja pidellyt, sillä vieras ihminen, epävarmat ja jännittyneet otteet lisäävät vain linnunkin stressiä.

Hellästi hankaa pehmeällä märällä hammasharjalla tai sienellä jalkoja. Ne suomut, jotka ovat helposti irtoamassa irtoavat liotettuina. Kylpysieni tai siivoussieni ovat soveliaita, ei ihmesieni, siinä on liikaa hankaavia materiaaleja ja se voi tehdä kipeää. 

Älä revi suomuja irti. Jalat voivat olla kivuliaat ja irti repäisty suomu voi tirskauttaa esiin verta. Irronneiden suomujen takaisin kasvaminen voi kestää puolesta vuodesta vuoteen. Joten älä hätäänny jos tulokset eivät näy nopeasti. Karstaisuus ja punoitus vähenee nopeasti, mutta suomujen uudelleen kasvu kestää. 

Lääkitseminen

Kuivaamisen ja harjaamisen jälkeen otetaan puhdas sieni. Sieni kastellaan parafiiniöljyyn tai parafiini-ivermektiini-liuokseen ja sillä pyyhitään ja töpötellään kanan jalat kauttaaltaan. Ole huolellinen. Käy läpi joka kolo, mutka, varpaan väli ja hiero kynsien alta. Käsittele koko jalka ihan höyhenten alkuun asti. Sulkajalkaisilla roduilla erityisesti sulkatuppien alue. 

Lopuksi minä pyyhin hansikoidulla kädellä, jossa sienen pitelyn jäljiltä on öljyä hellästi kanan harjan ja helttoja. Kanat ja kukot sukivat toistensa harjaa ja helttoja ja tämä on kanaparvessa hellyyden osoitusta. Rankka hoitotoimi on hyvä lopettaa tähän mukavaan ja miellyttävään toimenpiteeseen, joka kertoo kanalle, että minä pidän sinusta huolta. Toisekseen punkit voivat elää myös harjassa tai heltoissa. 

Punkin aiheuttama suomujen irtoama

Hoidon jälkeen kana laitetaan puhtaaseen tilaan, jossa niille on tarjolla ylimaallisen ihanaa herkkua. Herkulla hyvitellään hoitokokemuksen mahdollista jännitystä. Hyvä ruoka, parempi mieli, kanoillakin. 

Parasta olisi jos hoidettu lintu saisi olla väistötiloissaan 2 viikkoa, jonka jälkeen hoito uusitaan. Hyvin pahoissa tilanteissa voidaan tarvita lisää uusintakierroksia.

Ivermektiini on vahva hermomyrkky, jonka kanssa tulee olla todella huolellinen ja varovainen. Kauppanimellä Ivomec myydään liuosta, joka sekoitetaan parafiiniöljyyn tai vaseliiniin. Ivomec on reseptilääke, jonka määrää ja annostelee eläinlääkäri. Jotkut ell tekevät valmiin ivomec-parafiiniseoksen, toiset myyvät koko pullon. 

Munien syönnille varoaika on 28 päivää. Minä olen syöttänyt lääkittyjen kanojen munat takaisin kanoille itselleen jokusen päivän ajan lääkityksen jälkeen. Sen jälkeen olen syönyt munat itse. Toki en neuvo ketään syömään lääkemunia varoajan aikana, kerroin vain kuinka olen itse toiminut.

Lääkkeetön hoito

Lääkehoidolle vaihtoehtona on useamman kerran viikossa öljy+vaseliinihoito. Lääkkeettömässäkin hoidossa jalat tulee ensin liottaa ja kuivata, jonka jälkeen ne kastetaan parafiiniöljyyn tai ruokaöljyyn ja sivellään päälle vaseliinia. Öljy ja vaseliini tukahduttavat punkin, mutta hoito tulee uusia muutamia kertoja viikossa, esimerkiksi joka toinen tai joka kolmas päivä. Pahasti punkin puremiin jalkoihin suosittelen lääkehoitoa, sillä punkki on kivulias kutittaen jalkoja, aiheuttaen jopa ontumista tai jalkapahkan muodostumista.

Tilojen siivous

Vaikka punkki elää ensisijaisesti vain isäntäeläimessa, voi se säilyä hengissä muutamasta viikosta jopa kuukauteen isäntäeläimen ulkopuolella, mikäli sillä on ravinnoksi tippuneita sulkia, suomuja tai lintujen ihokudosta. Siksi lintujen tilat tulee huolellisesti siivota samalla kun jalkoja hoidetaan, jotta takaisintartunta estetään. 

Kaikki pehkumateriaali viedään pois hyvin toimivaan kompostiin. Joidenkin ulkoloisten kohdalla pehkun, pesien ja orsien polttaminen on suositeltavaa, mutta kalkkijalkaa aiheuttava syyhypunkki kyllä kuolee kun pehkumateriaalia kompostoidaan vähintään vuosi. Edellyttäen tietysti, että kompostointi on toimivaa.

Voimakas imuri on kätevä kolojen ja rakojen puhtaaksi imurointiin. Puiset pinnat voi kalkkimaalata, mikä osaltaan tukahduttaa rakenteissa eläviä loisia.

Kalkkijalan hoidon yhteydessä orret, pesät ja tasot puhdistetaan, käsitellään öljyllä tai vaihdetaan. Vaikka punkki ei juuri ortta pitkin kipitä kanasta toiseen, on ehkäisy aina parempi toimenpide kuin jatkuva lääkitysrumba. Käsittelyksi riittää myös huolellinen puhdistus ja orsien, tasojen ja pesien pito 2-4 viikkoa pois lintujen ulottuvilta. Tänä aikana mahdolliset punkit kuolevat ilman isäntäeläintä tai ihokudosta.

Hoidetaanko koko parvi?

Kalkkijalka ei ole ärhäkästi tarttuva loinen, toisin kuin vaikkapa kanatäit. Lähteestä riippuen suositellaan joko vain oireilevien hoitoa tai koko parven hoitoa. Minä ehkä suosittelen jotain siltä väliltä. Selvästi oireilevat yksilöt hoitaisin lääkkeellä ja täysin oireettomat hoitaisin ennaltaehkäisevästi öljy+vaseliinivoiteella. 

Koko parvelle sen sijaan annan loistartujon havaitsemisen jälkeen vitamiinikuuria ja mahdollisimman paljon vihreää syötävää. Loiset kuluttavat aina isäntäeläimen energiaa, joten vastustuskyvyn tehostaminen vitamiini- ja omenaviinietikkakuurilla on paikallaan varmistamaan lintujen hyvinvointi.

Ehkäisy

Kalkkijalan viihtymistä edesauttaa märkä alunen, joka kuivattaa kanan jalkasuomuja avaten niitä punkin pujahdukselle. Myös paljon sulkia, jalkasuomuja ja muuta normaalisti kanasta irtoavaa ihoainesta asujaimistossa auttavat punkkia selviämään isäntäeläimen ulkopuolella ja leviämään linnusta toiseen. Liian vähän orsitilaa tai vieri vieressä kyhjöttävät lintuset auttavat myös punkkia pomppimaan linnusta toiseen.

Ehkäisynä toimii siis alusen kuivuus ja siisteys ja riittävästi orsitilaa myös talvella lämpölampun alla. Ulkotarhoihin suosittelen paksua kerrosta hiekkaa, joka kuivuu nopeasti, ja josta saa kätevästi haravoitua kakat, sulat ja muut sotkut pois. 

Ehkäisystä puhuttaessa täytyy muistaa huolellinen tarkastus riittävän usein.

Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää uusien lintujen parveen yhdistämiseen! 

Kalkkijalkapunkkitartunta ei näy jos se on lievä tai kanalla on hyvin sulkaiset jalat. Linnun hankintatarkastukseen kuuluu silmien, nokan ja pyllysulkien kurkkimisen lisäksi säärien silittely. 

Silitä kanan jalkoja ”vastakarvaan”, eli alhaalta ylös. Terveet suomut ovat tiiviisti kiinni ja silittelyssä ei tunnu mitään, jos suomut ottavat kiinni ja silittely tuntuu vastakarvaiselta niin jalat on hyvä käsitellä ennaltaehkäisevästi parafiiniöljyllä tai valkovaseliinilla ENNEN uuden linnun parveen liittämistä. Lue lisää kanojen loistarkastuksesta tästä

Sulkajalkaisilla lajeilla voi sulkatupen juuri punoittaa merkkinä loistartunnasta. Minä hoidan rutiininomaisesti sulkajalkojani, kääpiökocheja ja silkkejä ruokaöljyllä ja/tai valkovaseliinilla. Noin kerran kuukaudessa on lintujen rutiinitarkastus, jolloin myös otan ruokaöljyä käteen ja pyyhin sillä lintujen jalat sekä kopeloin ja käpälöin rasvakäsilläni sulkatuppit ja varpaanvälit. Samalla saa tsekattua mahdollisen kynsien leikkauksen tarpeen. Toki jos löydöksiä on tai lintu selvästi aristaa jalkojaan, niin silloin käyn käsiksi ivomecin kanssa.

Taustaa tapahtuneelle

"Pääsin” opettelemaan kalkkijalan hoitoa keväällä 2017 kun eläinsuojelutapauksen takia otin hoitooni 15 erittäin huonokuntoista kaakattajaa. 2 pääsi autuaammille matomaille, mutta 13 sulatonta, likaista, haavaista, apaattista ja loisien vaivaamaa lintusta hoidettiin kuntoon. 

Nykyään nämä hoitolapset ovat täynnä elämäniloa ja munivat innokkaasti hyvällä ruualla ja rakastavissa kodeissa. Kuvan raaskule jopa alkoi hautoa loppukesästä ja hoitelee nyt ihania pikkutipusiaan.

Kalkkijalkapunkin hoito - artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kanayhdistyksen Munaus-jäsenlehdessä no 3/2017

Lisää luettavaa samasta aihe-alueesta:

Kanojen ulkoloiset - oireet, tarkastus ja ehkäisy
Kanojen ja viiriäisten tukiruuat ja vitamiinit
Kuinka autan hautovaa kanaa


Jos artikkelista oli hyötyä, olisin iloinen jos haluaisit jakaa sen kavereillesikin. Ulkoloisten hoitaminen on vihuliaista hommaa. Ehkäisyllä ja ajoissa reagoimisella vältytään monelta mielipahalta. Auta jakamaan tietoa. Ethän kuitenkaan lainaa tai kopioi tekstiä mainitsematta lähdettä. Kiitos.