Viiriäisten kasvatus - Lyhyt johdanto pienten kanalintujen maailmaan

Viiriäiset ovat pieniä kanalintuja, joiden kasvatus on mukavaa ja hyödyllistä. Pienuutensa puolesta viiriäiset mahtuvat elämään mukavasti sielläkin missä muutama kana täyttäisi paikat ääriään myöten. Hoidon kannalta viiriäisiin pätee monet samat asiat kuin kanojen hoitoon, vain viiriäisten loistava lentokyky ja koko ovat huomioonotettavia eroja. 

Viiriäiset munivat pikkuisia, koristeellisia ja ravintoarvoltaan kananmunaa rikkaampia munia. Niin kanojen kuin viiriäistenkin munien makuun ja keltuaisen väriin vaikuttaa linnun ravinto. 

Munien lisäksi viiriäisen liha on maukasta ja tunnetaan herrojen herkkuna. Omavaraisuuteen tähtäävälle tai lihan alkuperästä kiinnostuneelle viiriäinen onkin oiva kasvatettava. Nuori lintu alkaa munia jo 6-8 viikon ikäisenä ja kukko saavuttaa teuraspainon noin 3-4kk iässä.

Tilavaatimukset

Kesällä on luontevinta pitää linnut ulkona. Paikasta toiseen siirrettävä tai raahattava häkki on kätevin, jotta viirulaiset pääsevät tuoreen ruohon kimppuun aina 2-3 viikon välein kun alue on syöty ja tallottu. 

Viiriäinen osaa lentää hyvin. Todella hyvin! Karkaaminen onkin ainut viiriäistenpidon huolestuttava puoli. Ne eivät ole niin reviiriuskollisia kuin kanat, eivätkä välttämättä leimaudu mittasuhteiltaan järkälemäiseen ihmiseen tai paikkaan. Tilaisuuden tullen viiriäinen onkin vapaa kuin taivaanlintu ja vapaustaistelijan voi saada kiinni vain hyvällä tuurilla tai häkin lähelle jätetyllä ruokakipolla houkuttelemalla.

Ulkohäkin tulee olla riittävän tiheää verkkoa ja tukevaa tekoa, vaikka viiriäinen ei varsinaisesti murtaudu häkistään ulos, niin sisäänpyrkijöitä löytyy varmasti naapuruston kissoista aina minkkeihin ja lumikkoihin asti. Kanaverkon reiästä mahtuu uteliaan viiriäisen pää, ja utelias helposti menettää päänsä verkon vieressä odottavalle kissalle. 

Säikähtäessään viiriäinen pomppaa ylöspäin ja liian matalassa tilassa voi murtaa niskansa. Häkin korkeudeksi riittää  50-60cm, mutta hieman korkeammasta häkistä munien konttaaminen voi olla helpompaa. Fiksu rakentaa useammalla päälliluukulla varustetun häkin. Yksi iso luukku on varma keino vapauttaa viiriäisensä julman luonnon armoille.

Viiriäiset eivät muni varsinaisesti pesään, vaan mielellään johonkin rauhalliseen kolkkaan jonkin alle. Tosin jotkut yksilöt munivat myös ihan kesken juoksun mihin sattuu. Munien etsintä onkin mielenkiintoista puuhaa. Puskissa lymyilevinä maakanoina viiriäiset nauttivat varvuista, havuista, oksista ja muusta sisustuksellisesta tilpehööristä. Kukkaruukut, heinäkasat, pahvilaatikot, käytöstä pois jäänet lastenlelut ja muut piilot sekä tasot takaavat parven sopuisan elon ja munantuotannon. 

Talvetus

Aikuiset viiriäiset kestävät kylmää jopa nollakeleihin asti, kunhan juomaveden sulanapidosta huolehditaan ja viiriäisillä on paksu ja kuiva pehku, heinää tai muuta suojaa johon kaivautuvat kylmää karkuun. 

Kylmyyttä pahempi on kosteus. Kastunut lintu voi vilustua kuoliaaksi jo kesän viileilläkin. Joten myös kesähäkissä tulee olla sateensuojainen paikka. 

Talvettamiseen sopivat samat tilat kuin kanoilla tai muilla eläimillä. Pieni parvi 3-5 kanaa ja kukko mahtuvat talvehtimaan isohkoon kaninhäkkiin. Uteliaina tyyppeinä viiriäiset seuraavat muiden eläinten ja ihmisten puuhia häkin raoista kuikuillen.

Häkin pinta-alaa kannattaa lisätä erilaisilla tasoilla ja viihtyvyyttä piiloilla ja ruukkukasveilla. Viihtyvyys ei vaikuta pelkästään parven sopuisuuteen vaan myös munintaan. Sopuisat ja onnellista elämää viettävät lintuset tuntuvat munivan paremmin. Ainakin tappelu ja stressi vaikuttavat munintaa laskevasti, joten viihtyisyys kuntoon!

Kanalassa talvehtiville viiriäisille voi olla kätevää rakentaa kanalan seinustalle oma häkki hoitajan kasvojen korkeudelle. Kokemukseni mukaan viiriäiset kesyyntyvät parhaiten kun näkevät ihmisestä hymyilevät kasvot, eivätkä pelkkiä lompsivia kumppareita.

Kiinteän häkin kanssa kannattaa kiinnittää huomiota siivottavuuteen ja käytännöllisyyteen: mihin suuntaan ovet avautuvat, saako pohjan irroitettua, mihin juoma- ja ruokatelineet kiinnitetään? 

 

Kiinteät rakenteet ovat vaikeampia putsata huolellisesti. Suosittelen mahdollisimman osiin purettavaa kokonaisuutta hygienian takia. Tarvitsevatko viiriäiset pahimmilla pakkasilla oman lämpölampun vai riittääkö kanalan lämpötila? Seinustalle, ylös rakennettu häkki voi pysyä riittävän lämpimänä sillä kohoahaan lämpö aina ylöspäin. 

 

Aikuisille viiriäisille riittää hyvin muutaman asteen lämpö. Mikäli muninta hidastuu tai loppuu, niin silloin lämpö voi olla liian alhainen

 

Ravintovaatimukset

Voimakkaasti munivana rotuna viiriäisen ravinnontarve on merkityksellinen. Kalkkia ja proteiinia tulee saada riittävästi! 

Teollisista valmisrehuista munivien kanojen puolitiivisteet ovat parhaita, koska ne sisältävät enemmän proteiinia kuin täysrehut.Puolitiivisteiden lisäksi voi tarjota vihreää ja/tai kauraa. Siltajoen Siilon oma Maukas - pikkunokkaisten rehuseos lähti kehittelyyn kahdesta syystä: 

1. Tirehtööri ei pidä teollisten rehujen makuisista (tai oikeastaan mauttomista) munista
2. Markkinoilla olevissa teollisissa rehuissa ei ole riittävästi proteiinia munivien viiriäisten tarpeisiin.

Teolliset rehut voikin hyvin pienellä vaivalla korvata omasta pihasta tai lähistön maatiloilta löytyvillä antimilla. Kaura ja ohra murskattuina, ryyneinä tai idätettynä. Kokonainen jyvä voi olla liian iso viiriäisen pieneen nokkaan, mutta esim kaura liotettuna piimässä häviää hetkessä onnellisten nokkien napseeseen.

Piimä tuo ruokavalioon myös kaivattua eläinproteiinia ja kalsiumia, sekä talviaikaan rasvaa, joka varmistaa riittävän energiansaannin kylmällä kaudella. Poikaskalkin nimellä myytävän kalkkikiven koko on viiriäisille sopiva, itse käytän kuivattuja ja murskattuja kananmunankuoria kaikkien lintujemme kalkin lähteenä. 

Herne rouheena tai jauheena on hyvä proteiininlähde. Hernerouhetta voi liottaa vesitilkassa ennen tarjoilua. Sen sijaan kokonaista kuivaa hernettä ei tule viiriäisille syöttää! Kuivattu herne turpoaa ruuansulatuselimistössä voimakkaasti ja voi aiheuttaa pienelle linnulle tukoksia tai jopa kuoleman. 

Viiriäinen on kaikkiruokainen, vain sipuli ja kanalinnuille myrkyllinen avokado tulee jättää pois. Kaikki muu kelpaa, joko riittävän pieneksi pilkottuna/jauhettuna tai nokittavassa muodossa. Esimerkiksi kaalinkerä on talviaikaan loistava ja edullinen vihreän lähde ja yhdessä kerässä riittää pikkuparvelle puuhaa päiviksi. Tarjottavat juurekset voi kevyesti kiehauttaa ja tehosekoittajalla mössätä. Talviaikaan mössön tarjoilu lämpöisenä auttaa lintuja kestämään kylmyyttä.

Kuten kanat, viiräisetkin tarvitsevat hiekkaa kivipiiran toiminnalleen ruuansulatukseen. Hiekka saa olla hieman hienompaa kuin kanoille tarjottava, hiekkalaatikkohiekka tai asennushiekka on hyvä. Yleensä viiriäiset myös kylpevät syömähiekassa, tai pehkussa tai mullassa tai rehussa tai oikeastaan missä vaan. Viiriäiset ovatkin järin puhtautta rakastavia tyyppejä!

Kaipaatko lisää tietoa viiriäisistä?

Ekirjan Viiriäisten Kasvatus johdattaa pienten maakanojen maailmaan.

Opukseen on koottu kattava paketti kokemuksellista tietoa viiriäisten kasvattamista:

• Tilantarve
• Talvetus
• Ruokinta
• Haudonta
• Tipujen hoito
• Sukupuolitunnistusta
• Yleisimmät värit
• Lopetus 

Hinta 28,20€

Tilaa tästä

Opas on Ekirja, eli saat oppaan sähköpostin liitteenä laskun maksettuasi. Opas on PDF-tiedostona luettavissa laitteesi tai koneesi näytöltä tai halutessasi voit tulostaa sen paperille.

Lue lisää oppaasta

Kaipaatko käytännön tekemistä?

"Mitä? Etkö muka ennen ole nähnyt viiriäistä pedikyyrissä?"

Innostava, opastava ja käytännön toimiin pureutuva päiväkurssi. 

Päivän aikana pääset tutustumaan viiriäisiin, niiden kasvatukseen ja hoitoon kädestä pitäen.

Kurssisisältö:

•          Tilantarve ja turvallisuus
•         Talvetus ja viihtyvyys
•          Ruokinta
•          Hoitotoimenpiteet ja ongelmatilanteet
•          Haudonta
•          Tipujen hoito
•          Sukupuolitunnistus ja parvien muodostaminen 
•    Lopetus

Paikka: Lintutila Siltajoen Sirkus, Siltajoentie 2, Leppävesi (Jyväskylästä noin 10km Laukaan suuntaan)

Kevään ja kesän 2019 kurssit löydät TÄSTÄ

Juttua riittää

 
Kirjoitan aina kun elukkakatraani hoitotoimilta ehdin. Blogista löydät julkaistuna nämä muut artikkelit ja pakinat viiriäisistä: 

Viiriäisten sukupuolitunnistus 
Viiriäisparven muodostaminen 
Kanat ja viiriäiset - sopivatko yhteen?

Nopea kuin viiriäisenpentu -kertomus eräästä tipueesta

Allergisille sopivaa? - käyvätkö viiriäisenmunat kananmuna-allergikoille 

Aamukahviseuraa - erään viiriäisen uintiretki ja kuivattelukohtauksia
Kuinka lopetan kanan - opastus myös viiriäisen lopetukseen

Onko joku viiriäisaihe, josta et löydä tietoa sitten millään? Viskaise viestillä ja katsotaan olisinko minä törmännyt kyseiseen aiheeseen. Otan mielelläni vastaan juttuvinkkejä ja toiveita: marianne@siltajoensirkus.fi

Somessa sompaillaan myös

Siltajoen Sirkuksen Facebook-sivut - kuulumisia, kuvia, videoita ja yksittäisten lintujen edesottamuksia, sekä myytäviä eläimiä.