Pari sanaa kloaakista. Tähän aiheeseen
minut muistutti jo toinen viiriäinen, jolla oli kloaakin
ulospullistuma tänä vuonna.
Kloaakki on se reikä mistä kana
pissii. Ja kakkii. Ja munii.
Jep, kaikki ne ulkoistetaan samasta putkesta, eikä niinku meillä nisäkkäillä, joilla on joka toiminnolle omat putken pätkät. Tai siis eihän meillä ole munalle omaa kanava, tai niinku, no tavallaan on, mutta ei niinku silleen semmoselle munalle. Vaan sille pahimmoilleen 41+2 viikkoa haudotulle geeniperimän jatkajalle, paljon isommalle ku muna. Ei siis en tarkoita että, eikö munatkin olisi tosi silleen oikeen kokoisia vaan niinku...
No niin, nyt punastelen jo niin rajusti, että kiitän vain onneani ettei minusta tullut peruskoulun biologian opettajaa, vaan ihan vain tämmönen kanamuija, joka osaa kertoaa paremmin lintujen lisääntymisvehkeistä kuin nisäkkäiden.
Eli mennääs takaisin sinne kloaakkiin.
Kloaakki on linnun yhteissuolen allas, johon suoli, virtsatiet ja munanjohtimen tiehyet (kukolla sukupuolielimen tiehyet) tuovat oman lastinsa. Ulosteen poiston lisäksi kloaakkia pitkin tulee ulos muna, jonka kuoreen linnun munintaprosessin aikana muodostuu luontainen kerros säilöntäaineita. Niin hyviä säilöntäaineita, että ihminen kaikessa taitavuudessaan ei ole onnistumat luomaan keinotekoisesti yhtä hyvin säilyttävää ainesosien summaa. Tämä suojaava aines poistuu kuoren pinnasta jos munat pestään, jolloin ne eivät säily lähellekään yhtä hyvin kuin pesemättömät.
Teharikanoilla ja viiriäisillä, eli
voimakkaasti munivilla lyhytikäisillä lajeilla voi tulla ongelmia kloaakin
kanssa. Linnun, joka munii päivittäin parikin vuotta yhteen menoon, ilman
lepopäiviä JA lepokausia, elimistö joutuu todella, todella tiukoille.
Hitaammalla tahdilla munivat lajit, kanoissa esim 4-6 munan viikkotahdilla munivat saavat väliin lepopäiviä, jolloin kloaakin ei tarvitse tehdä töitä niin kovasti, eli punnertaa ulos munaa. Lepokaudet, esimerkiksi hautoessa, hoitaessa tipuja tai sulkasatoillessa, antavat lepoa jo isommallekin osaa kanan lihaksistoa sekä munanjohtimille. Sen takia harvemmin munivilla linnuilla ei ole näitä ongelmia läheskään samassa mittakaavassa.
Munanjohtimen tulehdus
Munanjohtimen tulehdus on erittäin kivulias ja yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle runsas ja tauoton muninta altistaa.
OIREET:
- kana on silminnähden kipeä, vaisu
- kana seisoo paikallaan, mahdollisesti jalat hivenen harallaan
- kana on peräpään ja
alavatsan alueelta kuuma
HOITO:
Armeliainta on päästää kana tuskistaan
erittäin nopeasti!
Munanjohdinten tulehdusta voitaisiin hoitaa antibioteeilla, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi jatkuvaa antibiooteilla koko parven ruokkimista, jotta antibiootti ehtisi vaikuttaa jo siinä vaiheessa kun kana on vielä pelastettavissa.
Ja ei, älä luulekaan, että kymmenien tuhansien munintakanojen kanaloissa antibiootteja syötettäisiin siksi, että kana ei joutuisi kitumaan kivussa, ehei. Kyllä ne kaikki ulkomailla eläimille jatkuvasti rehun seassa syötettävät antibiootit ovat takaamassa sitä, että TUOTANTOA hidastavia tulehduksia ei tulisi, sekä tietysti sitä, että lopulta pallollamme kasvaa paljon antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, jeij!
Suomalaisen kotikanan sairastuessa munanjohtimen tulehdukseen, on kana siinä vaiheessa jo todella kipeä kun asia havaitaan. Havaitsemisesta menisi vielä tunteja, että eläinlääkäri saataisiin kiinni ja reseptillä apteekista apua. Sanoisin, että aivan liian monta tuntia kanalle kitumista, joten paras keino on nopea tuskasta armahtaminen, eli hätälopetus.
EHKÄISY:
Suosimalla kotikanalassa terveempiä rotuja kuin munintahybridit, voidaan ongelmaa ehkäistä omassa kanalassa.
Munintahybrideille, eli tehokanoille kannattaa järjestää munintatauko. Luontaisesti kanat pitävät munintatauon syksyllä kun valon määrä vähenee ja ilma viilenee. Tällöin kannattaa antaa kanalan keinotekoisen valaistuksen olla himmeämpää ja lyhyemmän ajan päällä, jotta myös teharit pitäisivät munintatauon.
Munintatauko ei vähennä munien määrää, vaan siirtää munittavien munien määrän eteenpäin. Ja ennenkaikkea suo tehomunijalle mahdollisuuden fyysiseen lepoon ja mahdolliseen sulkapuvun uusimiseen.
Tiesitkö muuten, että voimakas kauraruokinta lisää tutkitusti munittavien munien kokoa? Siksi voimakkaasti munivilla voisi olla ihan hyväksi lisätä viljaruokinnan lomaan mahdollisimman paljon vihreää, esimerkiksi ruohoa, kaalia, hernettä, idätettyä viljaa jne. Tai korvata osa kaurasta ohralla, jolla ei ole samaa vaikutusta munien kokoon.
Kloaakin ulospullistuma tai luiskahdus
Kloaakin ulospullistuma on myös runsaan ja/tai isoja munia munineiden lintujen ongelma. Se on samankaltainen olemukseltaan ja kivultaan kuin ihmisen peräpukamat.
Tosin kanan kloaakki on kanan kokoon verrattuna hurjan paljon suurempi kuin ihmisen vastaavaan omaansa verrattuna. Siksi kuvittelisin ja linnun käytöksestä tulkitsen, että se on myös hurjan paljon kivuliaampi vaiva.
OIREET:
- lintu on selvästi kipeä, paikoillaan, apaattinen tai hätäisen oloinen
- takapäästä roikkuu rämmäleitä, pullottaa pinkkiä suolen sisäseinämää ja mahdollisesti valuu vertakin
HOITO:
Kloaakin pullistumaa kannattaa hoitaa ja hoito helpottaa linnun oloa nopeahkosti.
Takapää pestään hellästi lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla.
Rämmäleet irrotellaan VAROVASTI!
Osa massasta saattaa olla vielä suolessa sisällä syvemmällä, tai osa saattaa olla kuivunut kiinni suolen seinämään ja sen irti nyppäsy voi repiä myös palan suolen sisäseinämän limakalvoa.
Eli lämpimällä vedellä irrotellaan ja liotellaan pois rämmäleet, jotka saattavat olla munan keltuaista, valkuaista, kuorta, kuorikalvoa ja/tai ulostemassaa sekä verta.
Samalla kun toisella kädellä peset, niin toisella hellästi tue linnun kloaakkia ja sitä ympäröiviä pehmytkudoksia tavallaan linnun sisäänpäin. Lopuksi painele hellästi ja varovaisesti ulospullahtanut suolenseinämä sisään, käytä apuna/liukasteena vettä, ruokaöljyä, kosteusrasvaa, peräpukamavoidetta tms käden ulottuvilla olevaa liukastetta.
Lopuksi suihkuta desinfiointiainetta kloaakin ympäristön iholle.
Tilanteesta riippuen saatat joutua toistamaan tuon
ulospullahtuman takaisin painelun useaan kertaan ensimmäisten vuorokausien
ajan. Toipumisen aikana on hyvä tarjota jotain helposti sulavaa ja potilaan
oloa helpottavaa erityisherkkua. Keitetyt ja mössätyt munat vesitilkkaan sekoitettuna ovat aina
kaikenlaisten potilaiden paras lohtu. Sokerivesi antaa potilaalle nesteen lisäksi energiaa.
Tyypillisesti kloaakkien ongelmia voi ilmetä ahkerasti munineiden vanhuksien kuluneille munavälineille, mutta myös juuri munintaansa aloittaneille. Aloittavien hoitoennuste on hyvä, jos ulospullistuma johtuu vain ylisuuresta munasta tai jostain muusta munan häikästä, mutta jos ulospullistuma johtuu jostain kananeidin rakenteellisesta ongelmasta, niin silloin ennuste on hyvin synkkä ja neiti ei ehdi elää rouvan ikään asti.
Milloin on oikea aika lähettää lintunen kohti
saateenkaarta ja milloin vielä kannattaa tehdä kaikkensa eläimen olon
helpottamiseksi? Sanoppa se!
Lintujen kivun voimakkuutta on vaikea arvioida, koska luontaisina saaliseläiminä ne koittavat peittää kipunsa. Kun omia lintujaan tarpeeksi tarkkailee, niin oppii kunkin yksilön tyypillisen käytöksen, ja sitten jos käytös onkin poikkeavaa, niin siihen tulee kiinnittäneeksi huomiota ja osaa ottaa hänet tarkemmin tutkittavaksi.
Ja alussa mainitsemani kaksi viiriäistä kloaakin ulospullistumalla. Toinen oli vanha, jo lähes 2 vuotias, jonka olo heikkeni puolessa vuorokaudessa niin olennaisesti, että ei kunnolla pystynyt edes seisomaan ja hänet päästin kivuista.
Toinen on nuori, juuri munintaa aloitteleva ja vaikka takapää vielä on kurainen ja viiriäisen olemus noivea, niin nopsaan rientää ruokakupille kun murskaan keitettyä munaa. Juo omatoimisesti ja käyskentelee pitkin pientä potilasyksiötään kurkkien oman parvensa puolelle. Uskon, että toisen yön yli nukuttuaan tämä nuori alkaa olla jo selvästi paremmassa kunnossa.
Aiheeseen liittyviä artikkeleja:
Miksi ja miten kanoja tulisi kesyttää?
Lisää kakkajuttuja ja kloaakin hoitotoimenpiteitä