Niin ihanaa kuin omien kanojen munien kerääminen ja kuopsuttelujen seuraaminen onkin, niin ennemmin tai myöhemmin kanailija kohtaa jotain kutsumattomia vieraita. Kanat ja kanojen rehut houkuttelevat ulkoloisia, sisäloisia, hiiriä, rottia, supikoiria, kettuja ja muita pienpetoja.
.jpg)
Sanonkin aina aloittaville kanaharrastajille, että kanojen ulkoloiset ovat samankaltainen asia kuin ulkoilevaa ihmistä häiritsevät hyttyset, mäkäräiset tai punkit. Niitä tulee ja niistä pääsee eroon.
Samalla tavalla esimerkiksi kanatäi tai rehuja nakertavat hiiret löytävät nopeasti sinne missä on kanoja. Ensimmäinen kohtaaminen loisten tai hiiren (saatikka rotan) papanoiden kanssa on aina kaikista kammottavin, lähes sydämen pysäyttävä. Mutta siitä selviää ja seuraava kerta ei enää ole niin kauhistuttava. Kolmannen havainnon jälkeen alkaa jo oppia ehkäisemään kutsumattomia vieraita.
Ensimmäinen loishavaintoni salpasi hengen!
Muistan kuinka minusta tuntui, että kuolen siihen paikkaan kun ekan kerran äkkäsin loisia ensimmäisenä kanasyksynäni.
Onnekseni tukenani oli kokenut kanamuija puhelinsoiton päässä, joka rauhoitteli, ohjeisti ja opasti. Ja silloin kun paniikissa selitin miten näen hirmuisen pieniä harmaita munanpinnalla liikkuvia öttiäisiä, niin tuo konkari osasi kysäistä oikeat kysymykset ja auttaa loisten tunnistuksessa. Diagnoosi oli, että öttiäiset liikkuivat aina kun hengitin: munien pinnalla oli tuhkahiukkasia.
Olin sirotellut edellisenä päivänä tuhkaa munintapesiin ja pehkuun, juurikin loisia ehkäistäkseni. Ja koska tämän kanailijan muisti on lähes yhtä pitkä kuin kananlento, niin minun ensimmäinen loishavaintoni ei aiheuttanut muita toimenpiteitä kuin rauhoittumisen ja lopulta valtavan naurunremakan.
Kanatäit, kalkkijalkapunkit ja rotat sen sijaan ovat vieraita joiden kanssa olen joutunut kohtaamisiin jo useamman kerran ja joiden torjunnassa olenkin jo aika haka! Yhden rotan tapoin jopa ajamalla autolla päälle. Kyllä, ihan oikeasti!
Suurin osa rotista ei kuitenkaan odottele parkkipaikalla nilkkani ojennusta, vaan lymyilevät rakennusten alle kaivamissaan onkaloissa. Loukkujen (ja/tai myrkkyjen) asettaminen rakennusten alle ja rottien onkaloiden suulle onkin tehokkaimpia tapoja päästä eroon noista p*rkeleistä.
Ehkäisy kannattaa ja tulee halvemmaksi
Siilon Puodista löytyy erilaisia loukkuja sekä myös kanojen ulko- ja sisäloisten ehkäisyyn tarkoitettuja tuotteita. Varsinainen loishavainto hoidetaan sitten aina asianmukaisesti eläinlääkärin ohjeiden ja reseptilääkkeiden avulla, mutta ehkäisy on aina halvempaa ja kannattaa, jotta loisinvaasio ei pääse pahaksi.
Hiirien ja rottien kohdalla pätee sanonta, että jos näet yhden, niin näkymättömissä on sata toveria. Ei ole ollenkaan liioittelua pitää 1-2 loukkua viritettynä rehuvarastossa, kanalan lähistössä tai rakennusten alla ihan koko ajan. Jos ja kun loukkuun jää tuholainen, niin tietää tomistautua loukkujen, myrkkyjen, kissojen ja koirien avulla.
Myrkkyjen käyttö on ollut jo useamman vuoden ajan luvanvaraista ja luvan saadakseen tulee suorittaa kasvinsuojelututkinto, joka sisältää paljon opeteltavaa viljelykasveista ja joka käytännössä on (vain) maanviljelijälle hyödyllinen, ei kotikanalan pitäjälle. Tämä on harmillista, sillä varsinkin rottaongelmaan pureutuminen vaatii kaikki keinot käyttöön. Ammattilaisfirmojen käyttö on erittäin kallista ja kaikkialla eivät kissat voi liikkua vapaasti metsästämässä.
Tästäkin syystä suosittelen erittäin vahvasti ennaltaehkäisemään rottien pesiytymisen tontille, believe me!
Ulkoloisten torjuntaan parhaita keinoja ovat jo mainittu tuhka sekä piimaajauhe, joiden emäksinen ja erittäin hienojakoinen olemus vaikuttavat ulkoloisten ihon kautta, kuivattaen öttiäisen kuoliaaksi. Tuhka tai Piimaajauhe sirotellaan munintapesiin, kanojen kylpypaikkoihin ja ihan vaikka vaan suoraan pehkun päälle. Sieltä ne kulkeutuvat kanojen iholle kanojen kylpiessä ja näin tarttuvat mahdollisten kanatäiden tai -punkkien iholle.
 |
| Orsiin kiinnitettävä punkkiansa |
 |
| Piimaajauhe |
Suosittelen levitystä kostealla kelillä ja hengityssuojaimella varustautuneena, sillä niin tuhka kuin piimaajauhe ovat pöliseviä ja hengitysteitä ärsyttäviä. Sirottelua kuvaavampi ohjeistus onkin laittaa ainesta hitain liikkein lusikalla tai pikkulapiolla paikkoihin joissa uteliaat siivekkäät apurit eivät juuri sillä hetkellä temua. Levityksen voi hoitaa vaikkapa ilta-aikaan kun apurit ovat jo orrella nukkumattia odottelemassa.
Sisäloisten ehkäisyyn sopii valkosipuli, omenaviinietikka ja erilaiset yrttilinimentit, jotka muokkaavat suoliston bakteerikantaa terveemmäksi ja/tai tuoksullaan karkottavat loisia.
Juuri nyt onkin vuodenkierron toiseksi tärkein hetki:
- Tarkastaa linnut loisten varalta
- Ehkäistä loisia lisääntymästä
Helmikuun pakkasilla kanalan sisätiloissa on vietetty jo useampi kuukausi ja jos syksyn tarkastus- ja torjuntakierroksella onkin öttiäinen tai kaksi jäänyt havaitsematta, niin nyt ne ovat ehtineet jo lisääntyä sekä viipottaa parven jäsenestä toiseen.
Joten otahan
ihan lähiviikkoina kanaa kainaloon ja ryhdy perssulkia ja skeidoja
tsekkailemaan! Jutun lopussa linkit ohjeisiin.
Eritoten ennen hautomakautta on tärkeää tarkastaa ja torjua loiset, sillä hautovan kanan aineenvaihdunta hidastuu ja pesässä kököttävää kanaa on loisten helppo kupata. Ja jos reseptilääkkeisiin tarvitsee tarttua, niin lääkintöjen jälkeen on syytä pitää 28vrk varoaika ennen kuin munia kerätään haudontaan, sillä osa loislääkkeistä on kovia hermomyrkkyjä ja niiden kulkeutumisesta muniin ja tipuihin ei ole olemassa tutkimustietoa.
Kettujen ja muiden pienpetojen ehkäisyyn toimii parhaiten tukevat tarhojen rakenteet, joiden ali kettu tai karannut koira ei pääse kaivautumaan.
Toki myös oma vahti- tai laumanvartijakoira tontilla voi olla ketun karkoittaja, mutta meillä esimerkiksi tuo 6-8kg terrieri ei riittänyt karkottamaan supeja, jotka tulivat tontille keskellä päivääkin vaikka Teukka terrieri päivysti pihapiirissä.
Sen sijaan irlanninsusikoira Darrockin (hermoja raastava) ulvonta tuntuu tepsivän ja supit ovat pysytelleet etäämmällä (kop, kop, koputtaa puuta).
Haukka on nopea ja peloton ja saattaa napata ulkoilevan kanan, vaikka ihminen hyörisi muutaman metrin päässä. Haukkoja vastaan en osaa oikein ohjeistaa muutoin kuin pitämällä kanat katetussa tarhassa.
Siltajoella onneksi on ilmatorjuntajoukot omasta takaa. Pihamme takana on ryteikkö, jonka isossa tuomessa pesii harakoita. Harakat ovat useampanakin kesänä pitäneet haukat ilmassa. Lentävät vuorotellen haukan eteen häiriten haukan lentoreittiä ja kai ne ihan käyvät sitä nokkasemassa tms kiusaamassa ja joukolla ajavat saalistajan pois. Arvannet, että en ekan kerran tuon nähtyäni enää soimannut harakoita kanojen herkkujen kärkkymisestä, vaan jätän välillä noille mustavalkoisille käkättäjillekin leivänpalasia kiitokseksi ilmatilan puolustamisesta.
Aiheista lisää:
Kanojen ulkoloiset: tarkastus, ehkäisy ja hoito
Suolinkainen - kanoja kalvava sisäloinen
Rotta - uhka tipuille, rakenteille ja elintarvikkeille
Miten suunnittelen kanojen ulkotarhan
Rottakoira töissä lintutilalla
Kiitos paljon näistä tiedoista. 👌🏼
VastaaPoista