Kääpiökoch

Wilppu-kana on väritykseltään cuckoo. Oikein kaunis ja pyöreä kana.

Kääpiökochit eli käppänät viipottavat usein vapaina pitkin pihaa tai istua kököttävät hautomassa tai kaitsemassa tipueitaan. Käppänät ovat erittäin hautomahalukkaita kääpiökanoja. Erinomaisina emoina nämä pienet viipottajat ottavat siipiensä suojiin kaiken näköiset ja kokoiset tipuset. Kuten ihmisissä kanoissakin on eroja äidinvaistojen suhteen. Pääsääntöisesti kääpiökoch rodun kanat ovat erittäin hyviä emoja. 

Käppänällä on aina tipuja, joko alla, vieressä tai mielessä.

 Täysmusta Nokikana Noksotti ja Wilppu ovat innokkaimpia hautojiamme, 3-4 kertaa vuodessa heillä heräävät tipuhalut. Noksotti on tosi ärhäkkä hautoja, pesään ei ole kurkkimista. Tämä pieni temperamenttinen kana hoitaa tipusiaan nippanappa kuusiviikkoa ja sen jälkeen tiput ovat kaiken oppineita ja Noksotti alkaa jo haaveilla uudesta poikueesta. Wilppu hyysää tipusiaan hieman pidempään ja saattaa ehtiä munia hautomistensa välissä jopa useamman viikon ajan. Sen sijaan Mymeli ei haudo ihan joka vuodenaikaan, mutta hoiteleekin tipujaan sitten reilusti yli 2 kuukauden ikäisiksi. Keväällä 2016 Mymelillä oli hoidettavana Marans-rodun tipuja. Marans on nopeasti isoksi kasvava rotu ja olikin hauskaa huomata kuinka Mymelin kokoisiksi kasvaneet kukkotiput vielä tunkivat päätään emon siiven alle, niin että emo parka meinasi kupsahtaa orrelta alas. 

Mymeli-kana vasemmalla ja itseään isommat poikaset.

Koon lisäksi silmiinpistävin piirre käppänillä on lyhyet pienet sulkajalat ja pyöreä pyrstö. Nopeus ja sulkajalat saavat käppänän juoksun näyttämään pitsihousumaiselta viipotukselta. Harvoin käppänää näkeekään kävelemässä, koska pikku kanalla tuntuu olevan aina kiire jonnekin. 

Sulkajalkaiset rodut vaativat hoitajalta hieman enemmän kuin sileäkinttuiset. Sulkajalat kastuvat märällä ja märkä ja lika voivat aiheuttaa tulehduksia tai edes auttaa jalkojen suomujen alle pesiytyvää kalkkijalkapunkkia. Kanalan kunnollisella kuivittamisella ja katetulla kuivana pysyvällä ulkotarhalla sulat pysyvät puhtaina ja viipottajan vauhti hyvänä. Myös sulkajalkojen kynnet tulee tarkastaa säännöllisesti, ja lyhentää tarvittaessa. Sulkajalkojen kynnet eivät kulu yhtä hyvin kuin sileäsääristen kanojen, siksi tarkistus ja mahdollinen lyhennys voi olla tarpeen. Sirkuksen kääpiökoch kanoilla joiltakuilta joutuu kynsiä lyhentämään talviaikaan, joiltakin ei. Eli jälleen törmäämme yksilöllisiin eroihin. 
 

Käppänät aloittavat muninnan noin 5 kuukauden ikäisinä. Haudontojen väleissä munivat aika hyvin, jopa 4-7 munaa viikossa. Munat ovat pieniä ja vaaleakuorisia.

Käppänät ovat erittäin kesyjä ja sosiaalisia kanoja. Sirkuksen pikkukanoilla on tapana ilmoittaa muninnasta kova-äänisellä kaakatuksella. Jos en riittävästi huomioi ja kiitostele munijan suoritusta, niin pikku käppänä hypähtää tason päälle silmieni korkeudelle, katsoo tiukasti silmiin ja kaakattaa kovaa, että: "Etkö nyt tajua, kehuja kaivataan!" Kehuja ja ihasteluja! Niitähän nämä viehättävät pallopyllyt saavat paljon, niin omalta väeltä kuin vierailijoiltakin.

Mymeli

Ihana, mutta tapaturmaisesti kuollut Kalle-kukko kevätulkoilulla kanastensa kanssa.

Kääpiökochin tunnusomainen pyöreä pyrstö

...ja sulkaiset jalat.

Mainitsinko jo pyöreän pyrstön ja pehmeän pyllyn? Todellisia pallopyllyjä!

Neljäs aikuinen käppänäkanamme Helmikki on väritykseltään splash, niinkuin Kalle-kukkokin oli. Ihana luonteinen Kalle ehti periyttää somaa ulkomuotoa ja lempeää luonnettaan noin kymmenkuntaan pikkutipuun. Seuraava kääpiökoch tipue on luvassa aikaisintaan vuoden 2017 alussa kun joku kasvamassa olevista kukkopojista osoittaa täyttävänsä Kallen paikan.