Viiriäiset

Japanin viiriäiset

Harmaa tuxedo japaninviiriäinen
Siltajoen Sirkuksessa kasvatetaan japaninviiriäisten harmaata värimuunnosta. Japaninviiriäisiä tarhataan yleensä pääasiassa munien vuoksi, mutta pieni ja asiaan vihkiytynyt suomalaisten viiriäisharrastajien joukko pitää elinvoimaisena myös eri värimuunnosten säilyttämistä ja jalostamista. Värimuunnoksia on olemassa lukuisia ja aluksi Sirkuksen kunnianhimoinen tirehtööri viljeli kultaa, valkoista, ruskeaa, tuxedoa ja harmaata, mutta vähemmän on enemmän filosofialla löytyi RAJAT joihin keskittyä. 

Kasvatuksen tarkoituksena on jalostaa värin lisäksi terve ja elinvoimainen kanta, joka munii hyvin.

Lihaviiriäiset 

Lihaviiriäiset ovat geneettisesti samaa kantaa kuin japaninviiriäiset, mutta tiettävästi aikoinaan Venäjällä kanta on alkanut eriytyä kun kasvatuksella on tavoiteltu muhkeampaa lintua. Aasiassa ja Venäjällä viiriäisten kasvatus on Suomea yleisempää puuhaa. Viiriäisiä pidetään yleisesti kotitarvekanoina niiden kanaa pienemmän koon ja varhaisen muninta-aloitus iän vuoksi. Suomeen ns lihaviiriäiset ovat tulleet Viron kautta ja joskus vielä puheessa kuuleekin Viron viiriäisistä. Myös Ranskassa ja Keski-Euroopassa kasvatetaan isompia ns jumboviiriäisiä lihan- ja munantuotantoon. Lihaviiriäisten kanta on Suomessa vielä hieman suppea ja harrastelija, joka etsii lihaviiriäisiä saakin tehdä salapoliisityötä löytääkseen siitosmunia sukurutsapuhtaista parvista. Osa harrastajista on ratkaissut ongelman miksaamalla lihiksiin japaninviiriäisiä, jolloin menetetään koossa, mutta taataan kannan elinvoimaisuus.





Sirkuksen lihaviiriäisten kanta on peräisin suomalaisen lintuaineksen lisäksi Viron ja Ranskan tuonnin linnuista sekä (Suomessa) vielä erittäin harvinaisen teksasinviiriäisen kannoista. Kokoa Sirkuksen pullukoilla onkin kiitettävästi.


Vauvaviiriäiset ovat mandariininpuolikkaan rinnalla lilliputteja


Aika ajoin myytävänä myös siitosmunia



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti