Työkaveri on auttamaton aamutorkkuja, edes seitsemäntoistaääninen kukkokiekuu ei saa torkkujaa viltin alta liikkeelle. Mutta sillä hetkellä kun minä suihkautan kainaloihinini deodoranttia niin torkkuja tietää, että kohta puetaan kengät ja sitten aukeaa ulko-ovi. Silloin torkuttaja ampaisee ylös niin, että peitot vaan lentelevät ja syöksyy eteiseen.
Työtehtävät
Työkaverin
toimenkuvaan kuuluu rehuvaraston, ulkotarhojen, kompostien ja kanilan
alusen tarkastus. Lempinimeltään herra Nenä, hoitaakin tarkastukset
säntillisesti ja tiettyä kaava noudattaen. Välillä mulkoilee minua jos
poikkean kaavasta ja teen jotain eri järjestyksessä.
Havaitessaan vartioaluellaan tunkeilijoita työkaveri toimii sekunnin sadasosassa. Rottatunkeilijalta lähtee nirri alle kymmenen sekunnin ja asiakastunkeilijoille räyhätään kovaäänisesti niin kauan, että tajuavat astua autosta ulos ja antavat haistella lahkeita.
Alkukesästä
laumaansa vartioivalle työmiehelle oli todella rankkaa kun asiakastunkeilijat
aina veivät osan laumasta pahvilaatikkoon ja autonsa takakonttiin. Kesän
mittaan kuitenkin Teukka työukko on oppinut hyppäämään avoimeen
takakonttiin ja tarkastamaan tunkeilijan tavaratilan, jotta lauman
jäsenet pääsevät turvallisesti muuttomatkalleen. Toisinaan Teukka
tököttöjä tarkastaa myös kuljetusboksit, etupenkit ja jalkatilatkin.
Tarkastusten ja vahtimisen lisäksi tässä elokuun aikana on harjoiteltu toimenkuvaan uusia kuvioita. Hellekesän jäljiltä Siltajoki on tupaten täynnä kaiken kokoisia tipuja, nuorikkoja ja kukonhuitukoita.
Toisinaan saattaa käydä niin, että joku huitelo ottaa ritolat ja ei palaa iltahuudolla takaisin omaan parveensa ja yöpuuhunsa. Tällöin Teukalle annetaan tehtävänanto: ETSI KANA, NÄTISTI! Nätisti tarkoittaa, että etsittävää ei tarvitse toimittaa manan majoille. Pelkkä ETSI käsky nimittäin tarkoittaa piiskahäntien etsimistä ja eliminoimista.
Ensimmäinen kanan etsintä jännitti turkasesti niin Tirehtööriä kuin Teukkaakin.Varsinkin kun etsittävänä ei ollut edes kana vaan pikkuinen kukko. Nuori cuckoon värinen kääpiökoch kukko. Kahdeksassa sekunnissa etsijä ampaisi suoraan vatukkoon ja pelmautti esiin karkurin. Karkuri kaakatti ja etsijä oli tohkeissaan ja tirehtööri onnellinen kadotetun kaidalle polulle saattamisesta. Sittemmin tämä pikkuinen kukkonen on muuttanut keskisuomalaisen kanaharrastajan kanalaan ja tottelee nykyään nimeä Gomez ja tykkää istuskella talon isännän sylissä.
Alussa työmies sai urakkapalkkaa ja kehuja tappamisista ja ilmoittikin kovalla tohinalla palkan lunastuksista. Nykyään hoitelee urakkansa vaatimattomasti ja minä en aina ole edes tietoinen ruumiista, kunnes astun niiden päälle. Ensi kesän kehityskeskusteluissa käydään läpi, että kuinka ruumiit loppusijoitetaan jäteastiaan, eli urasuunnitelmissa ei ole mikään noutaja vaan viejä.
Tulevaisuudesta takaisin tähän päivään ja töihin. Emo ja pikkupallot olivat siis selvästi metsästysmailla ja vieläpä niin, että minä en Kanilan alle mahtuisi väliin jos ekalla kerralla perille mennyt oppi unohtuisi ja etsijän mieleen putkahtaisikin tappotavat tai paistien maistelu. Vaan sinne se painui ja minä sydän syrjälläni tolkutan: NÄTISTI, Teukka, NÄTISTI!
Ekana Kanilan alta syliini säntää tuohtunut kanaemo karmean kaakatuksen siivittämänä, sitten valkoinen tipu. Äänestä kuuluu, että mottled tipulla riittää palkeissa puhtia ja etsijällä tuhisevaa tohinaa. Sitten tipun ääni katkeaa kuin veitsellä leikaten. Minua hirvittää. Voi ei. Koira parka. Ei se varmaan tahallaan.
Maanittelen TÄNNE käskyllä etsijää takaisin Kanilan alta ja hetken päästä esiin pilkahtaakin pyllysilmä, kovaa vispaava häntä ja sen jatkeena tärisevä koira joka raahaa suussaan sitä puolen nyrkin kokoista tipusta. Voi itkujen itku ja tuskien tuska.
Teukka laskee tipusen suustaan minun eteeni maahan. Minä vedän surullisena henkeä, että mitä minä tästä nyt sanoisin. Voinko torua koiraa joka yritti parhaansa? Tehtävässä jota vasta opettelimme? Iltasella kun suolet jo kurnivat iltapalaa? Samalla kun henkäisen neuvottomana ulos niin timpulatamppipa hypähtää koivilleen, ravistaa yltään koiran kuolat ja pomppasee vauhdilla sisälle omaan parveensa. Ei ole todellista!
Nappaan märän tipun käsiini ja tutkin: ei ensimmäistäkään nirhaisua ihossa, kaikki ulokkeet kunnossa ja palkeissa tomerat vastaväitteet kopeloinnille. En meinaa uskoa silmiäni. Vaan sen kyllä uskon, että etsivä raahasi juuri itselleen mojovan palkankorotuksen ja lupaan taas pyhästi, etten yhtään ikinä koskaan huuda ja nalkuta kun se seuraavan kerran varastaa pussista sämpylää. Syököön vaikka sata sämpylää. Maaliman paras työkaveri
Flame ear´s Theo eli Teukka on rodultaan Englanninkääpiöterrieri,
joka on jalostettu juurikin rottien pyydystämiseen. Rotua pidetään
älykkäänä ja nopeana oppijana ja minä allekirjoitan kaiken tämän täysin. Väittäisin, että tämä aikuiseina Siltajoen Sirkukseen muuttanut oppija oppii meistä ihmisistä huolimatta.
Lisäksi meidän kokemuksen mukaan Theolla ainakin on voimakas omaan laumaan kohdistuva suojelu- ja vartiointivietti. Lauman jäseniksi Theo lukee niin omat ihmiset, kanat, viiriäiset kuin kanitkin, kissasta ei tunnu olevan niin väliksi, paitsi illoin kun Kerttu-kissa tajuaa jättää kermaviiliä kuppinsa pohjalle Teukan tarkottavaksi.
Havaitessaan vartioaluellaan tunkeilijoita työkaveri toimii sekunnin sadasosassa. Rottatunkeilijalta lähtee nirri alle kymmenen sekunnin ja asiakastunkeilijoille räyhätään kovaäänisesti niin kauan, että tajuavat astua autosta ulos ja antavat haistella lahkeita.
Alkukesästä
laumaansa vartioivalle työmiehelle oli todella rankkaa kun asiakastunkeilijat
aina veivät osan laumasta pahvilaatikkoon ja autonsa takakonttiin. Kesän
mittaan kuitenkin Teukka työukko on oppinut hyppäämään avoimeen
takakonttiin ja tarkastamaan tunkeilijan tavaratilan, jotta lauman
jäsenet pääsevät turvallisesti muuttomatkalleen. Toisinaan Teukka
tököttöjä tarkastaa myös kuljetusboksit, etupenkit ja jalkatilatkin.Tarkastusten ja vahtimisen lisäksi tässä elokuun aikana on harjoiteltu toimenkuvaan uusia kuvioita. Hellekesän jäljiltä Siltajoki on tupaten täynnä kaiken kokoisia tipuja, nuorikkoja ja kukonhuitukoita.
Toisinaan saattaa käydä niin, että joku huitelo ottaa ritolat ja ei palaa iltahuudolla takaisin omaan parveensa ja yöpuuhunsa. Tällöin Teukalle annetaan tehtävänanto: ETSI KANA, NÄTISTI! Nätisti tarkoittaa, että etsittävää ei tarvitse toimittaa manan majoille. Pelkkä ETSI käsky nimittäin tarkoittaa piiskahäntien etsimistä ja eliminoimista.
Ensimmäinen kanan etsintä jännitti turkasesti niin Tirehtööriä kuin Teukkaakin.Varsinkin kun etsittävänä ei ollut edes kana vaan pikkuinen kukko. Nuori cuckoon värinen kääpiökoch kukko. Kahdeksassa sekunnissa etsijä ampaisi suoraan vatukkoon ja pelmautti esiin karkurin. Karkuri kaakatti ja etsijä oli tohkeissaan ja tirehtööri onnellinen kadotetun kaidalle polulle saattamisesta. Sittemmin tämä pikkuinen kukkonen on muuttanut keskisuomalaisen kanaharrastajan kanalaan ja tottelee nykyään nimeä Gomez ja tykkää istuskella talon isännän sylissä.
Koirankoulutus on taitolaji
Koska Siltajoella on havaittavissa maaperässä piilevää työnarkomania bakteeria niin seuraavan etsinnän rima olikin heti hurjan korkealla. Etsittävänä oli kaksi puolen nyrkin kokoista tipua ja niiden emo. Peijoonit olivat piiloutuneet Kanilan alle, jossa on myös lautatavara poikineen sekä kaikenlaista muuta ryönää. Herra Nenän mukaan siellä on myös toisinaan rottia. Päättelen tämän herran Kanilan alla viettämästä ajasta ja siitä, että rottien ruumiita ilmestyy Kanilan taakse.Alussa työmies sai urakkapalkkaa ja kehuja tappamisista ja ilmoittikin kovalla tohinalla palkan lunastuksista. Nykyään hoitelee urakkansa vaatimattomasti ja minä en aina ole edes tietoinen ruumiista, kunnes astun niiden päälle. Ensi kesän kehityskeskusteluissa käydään läpi, että kuinka ruumiit loppusijoitetaan jäteastiaan, eli urasuunnitelmissa ei ole mikään noutaja vaan viejä.
Tulevaisuudesta takaisin tähän päivään ja töihin. Emo ja pikkupallot olivat siis selvästi metsästysmailla ja vieläpä niin, että minä en Kanilan alle mahtuisi väliin jos ekalla kerralla perille mennyt oppi unohtuisi ja etsijän mieleen putkahtaisikin tappotavat tai paistien maistelu. Vaan sinne se painui ja minä sydän syrjälläni tolkutan: NÄTISTI, Teukka, NÄTISTI!
Ekana Kanilan alta syliini säntää tuohtunut kanaemo karmean kaakatuksen siivittämänä, sitten valkoinen tipu. Äänestä kuuluu, että mottled tipulla riittää palkeissa puhtia ja etsijällä tuhisevaa tohinaa. Sitten tipun ääni katkeaa kuin veitsellä leikaten. Minua hirvittää. Voi ei. Koira parka. Ei se varmaan tahallaan.
Maanittelen TÄNNE käskyllä etsijää takaisin Kanilan alta ja hetken päästä esiin pilkahtaakin pyllysilmä, kovaa vispaava häntä ja sen jatkeena tärisevä koira joka raahaa suussaan sitä puolen nyrkin kokoista tipusta. Voi itkujen itku ja tuskien tuska.
Teukka laskee tipusen suustaan minun eteeni maahan. Minä vedän surullisena henkeä, että mitä minä tästä nyt sanoisin. Voinko torua koiraa joka yritti parhaansa? Tehtävässä jota vasta opettelimme? Iltasella kun suolet jo kurnivat iltapalaa? Samalla kun henkäisen neuvottomana ulos niin timpulatamppipa hypähtää koivilleen, ravistaa yltään koiran kuolat ja pomppasee vauhdilla sisälle omaan parveensa. Ei ole todellista!
Nappaan märän tipun käsiini ja tutkin: ei ensimmäistäkään nirhaisua ihossa, kaikki ulokkeet kunnossa ja palkeissa tomerat vastaväitteet kopeloinnille. En meinaa uskoa silmiäni. Vaan sen kyllä uskon, että etsivä raahasi juuri itselleen mojovan palkankorotuksen ja lupaan taas pyhästi, etten yhtään ikinä koskaan huuda ja nalkuta kun se seuraavan kerran varastaa pussista sämpylää. Syököön vaikka sata sämpylää. Maaliman paras työkaveri
 |
| Katsokaa miten hän poseeraa, kun vaan ehdittäis kesälläkin räpsiä |
Lisäksi meidän kokemuksen mukaan Theolla ainakin on voimakas omaan laumaan kohdistuva suojelu- ja vartiointivietti. Lauman jäseniksi Theo lukee niin omat ihmiset, kanat, viiriäiset kuin kanitkin, kissasta ei tunnu olevan niin väliksi, paitsi illoin kun Kerttu-kissa tajuaa jättää kermaviiliä kuppinsa pohjalle Teukan tarkottavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti