Näytetään tekstit, joissa on tunniste kloaakki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kloaakki. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. helmikuuta 2024

Juttua kloaakista eli linnun yhteissuolesta

 

Pari sanaa kloaakista. Tähän aiheeseen minut muistutti jo toinen viiriäinen, jolla oli kloaakin ulospullistuma tänä vuonna.




Kloaakki on se reikä mistä kana pissii. Ja kakkii. Ja munii.

Jep, kaikki ne ulkoistetaan samasta putkesta, eikä niinku meillä nisäkkäillä, joilla on joka toiminnolle omat putken pätkät. Tai siis eihän meillä ole munalle omaa kanava, tai niinku, no tavallaan on, mutta ei niinku silleen semmoselle munalle. Vaan sille pahimmoilleen 41+2 viikkoa haudotulle geeniperimän jatkajalle, paljon isommalle ku muna. Ei siis en tarkoita että, eikö munatkin olisi tosi silleen oikeen kokoisia vaan niinku... 

No niin, nyt punastelen jo niin rajusti, että kiitän vain onneani ettei minusta tullut peruskoulun biologian opettajaa, vaan ihan vain tämmönen kanamuija, joka osaa kertoaa paremmin lintujen lisääntymisvehkeistä kuin nisäkkäiden.

Eli mennääs takaisin sinne kloaakkiin.

Kloaakki on linnun yhteissuolen allas, johon suoli, virtsatiet ja munanjohtimen tiehyet (kukolla sukupuolielimen tiehyet) tuovat oman lastinsa. Ulosteen poiston lisäksi kloaakkia pitkin tulee ulos muna, jonka kuoreen linnun munintaprosessin aikana muodostuu luontainen kerros säilöntäaineita. Niin hyviä säilöntäaineita, että ihminen kaikessa taitavuudessaan ei ole onnistumat luomaan keinotekoisesti yhtä hyvin säilyttävää ainesosien summaa. Tämä suojaava aines poistuu kuoren pinnasta jos munat pestään, jolloin ne eivät säily lähellekään yhtä hyvin kuin pesemättömät.

Teharikanoilla ja viiriäisillä, eli voimakkaasti munivilla lyhytikäisillä lajeilla voi tulla ongelmia kloaakin kanssa. Linnun, joka munii päivittäin parikin vuotta yhteen menoon, ilman lepopäiviä JA lepokausia, elimistö joutuu todella, todella tiukoille.

Hitaammalla tahdilla munivat lajit, kanoissa esim 4-6 munan viikkotahdilla munivat saavat väliin lepopäiviä, jolloin kloaakin ei tarvitse tehdä töitä niin kovasti, eli punnertaa ulos munaa. Lepokaudet, esimerkiksi hautoessa, hoitaessa tipuja tai sulkasatoillessa, antavat lepoa jo isommallekin osaa kanan lihaksistoa sekä munanjohtimille. Sen takia harvemmin munivilla linnuilla ei ole näitä ongelmia läheskään samassa mittakaavassa.

 

Munanjohtimen tulehdus 

Munanjohtimen tulehdus on erittäin kivulias ja yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle runsas ja tauoton muninta altistaa.

OIREET:

  • kana on silminnähden kipeä, vaisu
  • kana seisoo paikallaan, mahdollisesti jalat hivenen harallaan 
  • kana on peräpään ja alavatsan alueelta kuuma

HOITO:

Armeliainta on päästää kana tuskistaan erittäin nopeasti!

Munanjohdinten tulehdusta voitaisiin hoitaa antibioteeilla, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi jatkuvaa antibiooteilla koko parven ruokkimista, jotta antibiootti ehtisi vaikuttaa jo siinä vaiheessa kun kana on vielä pelastettavissa. 

Ja ei, älä luulekaan, että kymmenien tuhansien munintakanojen kanaloissa antibiootteja syötettäisiin siksi, että kana ei joutuisi kitumaan kivussa, ehei. Kyllä ne kaikki ulkomailla eläimille jatkuvasti rehun seassa syötettävät antibiootit ovat takaamassa sitä, että TUOTANTOA hidastavia tulehduksia ei tulisi, sekä tietysti sitä, että lopulta pallollamme kasvaa paljon antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, jeij!

Suomalaisen kotikanan sairastuessa munanjohtimen tulehdukseen, on kana siinä vaiheessa jo todella kipeä kun asia havaitaan. Havaitsemisesta menisi vielä tunteja, että eläinlääkäri saataisiin kiinni ja reseptillä apteekista apua. Sanoisin, että aivan liian monta tuntia kanalle kitumista, joten paras keino on nopea tuskasta armahtaminen, eli hätälopetus.

EHKÄISY:

Suosimalla kotikanalassa terveempiä rotuja kuin munintahybridit, voidaan ongelmaa ehkäistä omassa kanalassa. 

Munintahybrideille, eli tehokanoille kannattaa järjestää munintatauko. Luontaisesti kanat pitävät munintatauon syksyllä kun valon määrä vähenee ja ilma viilenee. Tällöin kannattaa antaa kanalan keinotekoisen valaistuksen olla himmeämpää ja lyhyemmän ajan päällä, jotta myös teharit pitäisivät munintatauon. 

Munintatauko ei vähennä munien määrää, vaan siirtää munittavien munien määrän eteenpäin. Ja ennenkaikkea suo tehomunijalle mahdollisuuden fyysiseen lepoon ja mahdolliseen sulkapuvun uusimiseen.  

Tiesitkö muuten, että voimakas kauraruokinta lisää tutkitusti munittavien munien kokoa? Siksi voimakkaasti munivilla voisi olla ihan hyväksi lisätä viljaruokinnan lomaan mahdollisimman paljon vihreää, esimerkiksi ruohoa, kaalia, hernettä, idätettyä viljaa jne. Tai korvata osa kaurasta ohralla, jolla ei ole samaa vaikutusta munien kokoon.


Kloaakin ulospullistuma tai luiskahdus

Kloaakin ulospullistuma on myös runsaan ja/tai isoja munia munineiden lintujen ongelma. Se on samankaltainen olemukseltaan ja kivultaan kuin ihmisen peräpukamat. 

Tosin kanan kloaakki on kanan kokoon verrattuna hurjan paljon suurempi kuin ihmisen vastaavaan omaansa verrattuna. Siksi kuvittelisin ja linnun käytöksestä tulkitsen, että se on myös hurjan paljon kivuliaampi vaiva.

OIREET:

  • lintu on selvästi kipeä, paikoillaan, apaattinen tai hätäisen oloinen
  • takapäästä roikkuu rämmäleitä, pullottaa pinkkiä suolen sisäseinämää ja mahdollisesti valuu vertakin

HOITO:

Kloaakin pullistumaa kannattaa hoitaa ja hoito helpottaa linnun oloa nopeahkosti.

Takapää pestään hellästi lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla. 

Rämmäleet irrotellaan VAROVASTI! 

Osa massasta saattaa olla vielä suolessa sisällä syvemmällä, tai osa saattaa olla kuivunut kiinni suolen seinämään ja sen irti nyppäsy voi repiä myös palan suolen sisäseinämän limakalvoa. 

Eli lämpimällä vedellä irrotellaan ja liotellaan pois rämmäleet, jotka saattavat olla munan keltuaista, valkuaista, kuorta, kuorikalvoa ja/tai ulostemassaa sekä verta.

Samalla kun toisella kädellä peset, niin toisella hellästi tue linnun kloaakkia ja sitä ympäröiviä pehmytkudoksia tavallaan linnun sisäänpäin. Lopuksi painele hellästi ja varovaisesti ulospullahtanut suolenseinämä sisään, käytä apuna/liukasteena vettä, ruokaöljyä, kosteusrasvaa, peräpukamavoidetta tms käden ulottuvilla olevaa liukastetta.

Lopuksi suihkuta desinfiointiainetta kloaakin ympäristön iholle. 

Tilanteesta riippuen saatat joutua toistamaan tuon ulospullahtuman takaisin painelun useaan kertaan ensimmäisten vuorokausien ajan. Toipumisen aikana on hyvä tarjota jotain helposti sulavaa ja potilaan oloa helpottavaa erityisherkkua. Keitetyt ja mössätyt munat vesitilkkaan sekoitettuna ovat aina kaikenlaisten potilaiden paras lohtu. Sokerivesi antaa potilaalle nesteen lisäksi energiaa.

Tyypillisesti kloaakkien ongelmia voi ilmetä ahkerasti munineiden vanhuksien kuluneille munavälineille, mutta myös juuri munintaansa aloittaneille. Aloittavien hoitoennuste on hyvä, jos ulospullistuma johtuu vain ylisuuresta munasta tai jostain muusta munan häikästä, mutta jos ulospullistuma johtuu jostain kananeidin rakenteellisesta ongelmasta, niin silloin ennuste on hyvin synkkä ja neiti ei ehdi elää rouvan ikään asti.

Milloin on oikea aika lähettää lintunen kohti saateenkaarta ja milloin vielä kannattaa tehdä kaikkensa eläimen olon helpottamiseksi? Sanoppa se!

Lintujen kivun voimakkuutta on vaikea arvioida, koska luontaisina saaliseläiminä ne koittavat peittää kipunsa. Kun omia lintujaan tarpeeksi tarkkailee, niin oppii kunkin yksilön tyypillisen käytöksen, ja sitten jos käytös onkin poikkeavaa, niin siihen tulee kiinnittäneeksi huomiota ja osaa ottaa hänet tarkemmin tutkittavaksi.

Ja alussa mainitsemani kaksi viiriäistä kloaakin ulospullistumalla. Toinen oli vanha, jo lähes 2 vuotias, jonka olo heikkeni puolessa vuorokaudessa niin olennaisesti, että ei kunnolla pystynyt edes seisomaan ja hänet päästin kivuista. 

Toinen on nuori, juuri munintaa aloitteleva ja vaikka takapää vielä on kurainen ja viiriäisen olemus noivea, niin nopsaan rientää ruokakupille kun murskaan keitettyä munaa. Juo omatoimisesti ja käyskentelee pitkin pientä potilasyksiötään kurkkien oman parvensa puolelle. Uskon, että toisen yön yli nukuttuaan tämä nuori alkaa olla jo selvästi paremmassa kunnossa.

Nutri-plus ravinnegeeli tukee eläimen toipumista



Aiheeseen liittyviä artikkeleja:

Miksi ja miten kanoja tulisi kesyttää?

Kuinka lopetan kanan?

Rotuesittely: munintahybridit 

Lisää kakkajuttuja ja kloaakin hoitotoimenpiteitä  

 

lauantai 14. tammikuuta 2017

Viiriäisten sukupuolitunnistus


Niin kanojen kuin viiriäistenkin sukupuolitunnistus liian aikaisin on arvan heittoa. Tai oikeammin: arpaa heittämällä voi päästä samaan tai jopa parempaan tulokseen. 

Silti jokainen lintuilija haluaa sukupuolia arvailla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osa aloittaa arvailut jo haudottavan munan muodosta. Sitkeässä istuvat legendat ja "vanhan kansan tiedot", että suippokärkisestä munasta tulee kukkotipu ja pyöreästä munasta tulee kanatipu. Munanmuodolla on tipun sukupuoleen yhtä paljon vaikutusta kuin kirveellä sängyn alla ihmistainta alulle pantaessa, vaan hauskaahan se on. Niin arvailu kuin...

Tässä kuitenkin muutamia todellisuuteen ja faktoihin perustuvia keinoja tunnistaa viiriäisten sukupuolet.

Tunnistus väristä

Kullan ja  riistan väreistä pystyy sukupuolen tunnistamaan linnun värityksen perusteella. Joiltain yksilöiltä jo 2-3 viikon iässä. Muissa väreissä ei sukupuolitunnistusta värin perusteella pysty käyttämään. 

Riista
Riistan värissä kukolla on rintakehä punertavampi ja tasaisen värinen. Kanalla rinnassa on mustia pilkkuja. Sulkapuvun väritys näkyy sitä mukaa kun peukaloinen kasvaa ja sulkautuu. Viimeistään 4 viikon iässä sulkapuku alkaa olla niin valmis, että pilkut ja punertavuudet näkyvät selvästi. Toki riistan väristäkin on värimuunnoksia, joissa edellä esitetty ei päde ja kanoilla voi olla rinnassa punertavaa. Katso kuvat. Find us on Facebook kuvassa tuossa oikealla on nuori riistanvärinen kukko.
 

Riista kukko vasemmalla, kana oikealla
Hopeariistan muunnos kana punertavasta rinnasta huolimatta


Kulta
Myös kullan värissä kanalla on rinnassa mustia pilkkuja ja kukolla rintakehän sulat punertavammat. Kullassa tosin punertavan sävyjä voi olla myös kanalla, mutta mustat pilkut ovat selkeä merkki. Lisäksi kultaisilla viiriäisillä on hatut, vai sanoisinko mieluummin korvaläpät. Kanalla päätä korvien korkeudella kiertää musta hattu, kukolla ruskea. Hatun muoto voi vaihdella ja kullan muunnoksilla kukoilla voi olla koko pää tai päätä peittävä ruskea hattu. Katso kuvat.

Kultakukko ruskealla kypärällä
Nuori kultakukko, poskilla näkyy ruskea hattu


Kullanvärinen kana


Tunnistus kloaakista 

Tunnistus kloaakinseudusta on varmaa tai edes mahdollista vasta linnun saavuttaessa sukukypsyyden. Japaninviiriäisillä sukukypsyys saavutetaan noin 6-8vkon ikäisinä, lihaviiriäisillä muutaman viikon vanhempina. Kevät ja kesäpoikaset saavuttavat sukukypsyyden aiemmin, talvipoikasilla menee sinne 8 viikon tietämille tai yli.

Kukolla tulee kloaakinaukon, eli pyllysilmän, ja pyrstön väliin noin sormenpään kokoinen kohouma, patti, josta hellästi painamalla tulee vaahtoa. Myös viiriäiskukkojen kakassa voi olla vaahtoa. Ensimmäistä poikuettani sukupuolitunnistaessa koitin patteja löytää ja puristella liian aikaisin. Myös tekniikka oli metsässä. Olin lukenut, että kloaakkia puristamalla kukolta tulee vaahtoa. Puristelin mielestäni hellästi, mutta niin sitä vaan tuli puristettua paskat pihalle eräältä lintuparalta. En tiedä kumpi säikähti kovemmin, mutta siihen jäivät puristelut. Kokemus oli karmiva. Ja liian nuorelle linnulle suoritettu. Sittemmin olen oppinut hellävaraisemmaksi, eikä vaahdon painelua oikeastaan edes tarvitse kun patti silmillä havaittava. Patti sijaitsee suoraan kloaakin aukon ja pyrstön välissä. Pattia ei, eikä aukkoakaan tarvitse puristella, hellä patin sormella painaminen riittää. 

Ja jottei tämäkään keino menisi liian helpoksi, niin mainittakoon, että myös naarailta voi tulla vaahtoa mikäli kukko on juuri käynyt naarasta polkaisemassa. Naaraalla ei ole pattia ja vaahtokin on kyllä vetisempää, uroksella kiinteämpää. 

Munivan viiriäisen (ja kanan) kloaakin aukko on kostea ja pehmeä. Sellainen, että sen voi olettaa helposti venyvän munan tupsahtaessa esille. Munimattoman nuoren viiriäisen (ja kanan) kloaakin aukko on kuiva suppu ja korkeintaan jarrutusjälkien koristama.

 


Tunnistus käytöksestä

Kukon kovaääninen, tirauttava kiekuminen on varma merkki. Kanat eivät juurikaan ääntele, mutta voivat peloissaan seistä suorana lähes varpaillaan ja titittää kovalla äänellä. Varpaillaan titittäminen on hädän merkki: jotain vaarallista on aistittavissa ja siitä kerrotaan toisille. 

Yleensä kukot astelevat pystymmässä ja kanat matalammalla, mutta tämä ei ole kovin varma tai edes helposti huomattava sukupuolitunnistuskeino, varsinkaan kun yksilöllisiä erojakin löytyy.

Pääsääntöisesti vain kukot polkevat, eli hyppäävät kanan selkään, pitävät nokalla kiinni niskahöyhenistä ja tupsauttavat viiruvauvojen siemeniä kanan pyrstön alle. Tosin polkeminen on myös alistamisen merkki ja jotkut ärhäkät kanayksilöt voivat selkään hyppäämällä näyttää nokkimisjärjestystä. Se ei kuitenkaan ole järin yleistä, vaan enemmänkin yksilökohtaista tai sitä voi ilmetä jos parvesta puuttuu voimakastahtoinen kukko (tai kukko on hyvin nuori).

Muninta on myös mainio sukupuolitunnistuskeino, mutta voi olla hankalaa nähdä kana itseteossa, koska viiriäiskanakin haluaa suorittaa muninnan kaikessa rauhassa.  

Kourallinen kukkoja

Kilautus kaverille

Kilautus tai kuvaus. Linnun valokuvaaminen ja kuvan postaus toiselle viiriäiskasvattajalle tai keskustelupalstalla voi auttaa saamaan selkoa ja ainakaan siitä ei ole haittaa. Useammat kokeneemmat silmät voivat nähdä merkkejä tarkemmin tai ainakin toisten mielipiteillä voi omaa mielipidettänsä pönkittää. Lintu itsehän ei ole moksiskaan arvailijoiden puuhista. Toiset tykkäävät poseerata kameralle, toiset eivät.


Tunnistuskuvaus kannattaa ottaa niin, että rintakehä ja pää näkyvät hyvin, ainakin niillä kullan ja riistan värisillä, joilta tunnistus kuvan perusteella onnistuu. Viime kesänä en malttanut olla heittämättä herjaa kun Viiriäiset-facebook ryhmässä ohjeistettiin aloittelijoita kuvaamaan niin, että rinta näkyy ;)

Kaipaatko lisää tietoa?

Tuhti pakkaus kokemuksellista tietoa ja teoria viiriäisistä. Yli 80-sivuiseen suomenkieliseen ekirjaan: Viiriäisten kasvatus, on koottu kattavasti tietoa tilantarpeesta, ruokinnasta, haudonnasta, tipujen hoidosta ja katsaus yleisimmistä väreistä. Ekirjan saat hintaan 28,20€. 
  
Tutustu oppaaseen tästä

Ekirja on PDF-tiedosto, jonka saat sähköpostiisi ja voit lukea sen laitteeltasi tai halutessasi tulostaa paperille.
 







sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Lisää kakkajuttuja ja kloaakin hoitotoimenpiteitä

Jo 15 lomani aikana haudottavaksi kätkettyä munaa on kuoriutunut pörröisiksi piipittäviksi untuvikoiksi. Tänä aamuna kun laitoin valot kodinhoitohuoneeseen, niin 3 lisää ilmoitti kovalla äänellä: "Huomenta ihana maailma, täältä tullaan". 
Muutaman tunnin ikäiset untuvikot

Syyskuun lopussa viikon mittaisen lomani aikana 3 kanaa huijasivat sijaisia ja piilottivat alleen valtavat kasat munia. Parvitoverit auttoivat huijauksessa ja kävivät lataamassa  piilottajien alle päivittäin lisämunia. Siksi niitä kuoriutuuu nyt 1-3 tipun päivävauhdilla. 

Yksi hautovista kanoista meni kesken haudonnan karmeaan kuntoon. Sai kloaakin pullistuman. Kanalla muna ja skeida tulevat samasta yhteissuolesta. Kuitenkaan ei samaan aikaan. Kanan elimistö on järjestänyt asian niin, että muna tulee ulos puhtaana ja kakka eri aikataululla. Hautoja kun ei muni eikä juuri kakikaan, niin suoli ja kloaakki ovat vähemmällä käytöllä. Hautoja käy tyypillisesti kerran päivässä syömässä, juomassa ja ulostamassa. Hoitajan olisi tärkeää varmistaa, että kana todella on käynyt hoitamassa ruumilliset tarpeensa. 

Haudottavat munat eivät ehdi paleltua kanan hotkiessa ja sontiessa. Yleensä hautojan sonnan HUOMAA. Normitilassa kana ruikkii useita kertoja päivässä, mutta hautoja lataa koko vuorokauden tuotoksen kertalaakiin. Hautojan tuotos voi olla hyvinkin puolen nyrkin kokoinen jööti ja haju vastaa kahdeksaa lehmänläjää heinäkuun helteellä! Jos et usko, niin kanasi ei ole vielä koskaan hautonut.

Tällä hautojalla kloaakki, eli pyllysilmän suu retkahti ulos varmaankin juuri hervottoman hautojakakan vääntämisen tuloksena. Huomasin, että jotain on vinossa, koska kanani oli apaattinen ja kökötti puoli seisovassa asennossa silmät lurpallaan. Yleensähän hautoja lättyilee litteänä ja ärhäkkänä muniensa päällä. Koppasin munat taskuun, vaikka ne käteen vaikuttivat jo viileiltä, ja kanan kainaloon ja juoksujalkaa sisälle. Munat hautomakoneeseen, jonne olin jo aiemmin sujauttanut osan ahneiden hautojien jemmasta. 

Keskikokoinen kana pystyy pitämään lämpimänä noin 6-10 munaa, ahnehtijoilla oli yhteensä paa-aaljon enemmän. Koska kaikki munat olivat kuitenkin itäneet, niin en raaskinut jättää niitä liian suuren keon aiheuttaman kylmettymisen armoille. Munat koneessa lämmittelemässä, kana nuupottamassa kainalossa. Pesin pyllysilmää varovasti lämpimällä vedellä ja hellästi työnsin esiinrepsahtaman takaisin kanan sisuksiin. Kun oli repsahdus saatu paikalleen kana näytti hieman tyytyväisemmältä, ehkä kipu ainakin hellitti. 

Kanan perseen peseminen ja pyllysilmän sormeileminen kuulostaa juuri niin ällöltä kuin se onkin, mielikuvissasi voit lisätä ällötykseen myös ripulikakan hajun. Kuitenkin minusta oli mieluummin tekemään tämä homma kuin tarttumaan kirveeseen ja katkaisemaan kaula rakkaalta työtoverilta mitään kyselemättä ja auttamatta. 

Kun kana oli puhdas, tarkastin peräpään ihoa ja töpöttelin varovasti ärtyneelle iholle pihkavoidetta. Pihkavoide desinfioi ja tahmeana tököttinä pysyy helpommin eläimessä kuin moni muu mönjä. Iho punoitti lähinnä ärtymyksestä ja ripulin roippeista, ei tulehduksesta. Itse kloaakin pullistumaan olisi voinut laittaa vaikka ihmisten peräpukamavoidetta, mutta sitä en nyt tähän hätään saanut käsiini. Kanan putsauksen jälkeen riisuin kumihanskat roskiin ja hinkkasin kädet puhtaaksi, koska seuraavaksi työntäisin kanan yläpäähän tavaraa.

http://www.adlibris.com/fi/tilaukset/?tt=18995_12_261548_Omatkanatkuva&r=http%3A%2F%2Fwww.adlibris.com%2Ffi%2Fkirja%2Fomat-kanat-omat-munat-9789513173166 
Jyrsijöiden nokkapullosta juottaminen sujuu, jos kana on itse halukas juomaan. Pullon nokka kanan nokkaa vasten, pieni puristus ja vesipisara ilmestyy esiin. Kana kyllä juo jos jaksaa. Jos ei jaksa, niin sekoitan kuppiin tilkan hunajavettä ja vedän sitä ruiskuun. Nokka auki ja ruiskulla hunajavetta kielen päälle pikkuhiljaa ja irroitus nokasta, että kana voi niellä. 

Nokan auki pitäminen sujuu parhaiten vasemmalla kädellä, niin, että kanan pyrstö on pitelijän kainalossa, kanan keho kyynärvarren ja kyljen väliin litistettynä, etusormi ja peukalo pitelevät kanan päätä niinkuin nyrkissä ja keskisormen työnnän sivusta nokan väliin, nimetön ja pikkurilli pitelevät kanan kaulaa, ettei riuhdo itseään otteesta pois. Jep! Kivaa se ei ole kanastakaan, mutta jos kana jaksaa rimpuilla vastaan, niin toivoa on!

Veden jälkeen puristin kanan nokkaan aimo annoksen Nutriplussaa, joka on kissoille tarkoitettua ravintolisää, josta eläin saa nopeasti energiaa, nestettä ja vitamiinejä. Suosittelen hommaamaan purtilon, jos eläimesi koskaan meinaa sairastaa.
 
Sitten hoidettu kana pääsi pesäänsä lepäämään. Viereen vein kipon hunajavettä höystettynä hippusella vitamiinijauhetta ja toiseen kippoon munankeltuaista. Keltuainen on takuuherkku ja siinä on paljon kanan tarvitsemia ravintoaineita. Jos kana jaksaa keltuaista nakertaa, niin ennuste on yleensä parempi. 

Toisin kuin voisi luulla, keltuainen ei ole tipun alku, eli en tarjoile kanoilleni lapsiaan syötäväksi.
 
Keltuainen on munassa oleva tipun haudonnan aikainen ravinto. Nisäkkäillä ravintoa tuupataan napanuoran kautta, mutta linnuilla eväät ovat mukana jo munankuoren sisässä. Varsinainen tipu alkaa munassa kehittyä keltuaisen pinnalla olevista soluista mikäli munaa haudotaan (ja se on hedelmöittynyt).

Kolmena päivänä jouduin ottamaan kanan pesuun ja käsittelyyn. Epätoivo ja toivo vuorottelivat. Kloaakin repsahduksen uusiutuminen aiheutti epätoivoa ja kirveen ja pölkyn varustamista. Kanan kuvussa joka kerta tuntuva ruoka ja läpi tuleva ripuli sekä kanan omatoiminen juominen pitivät yllä toivoa. 
 
Kolmantena pesupäivänä sain poistettua pullistuman limakalvosta kaiken kakan, ja kanakin jaksoi jo roiskaista jalkansa paskaiseen pesuveteen, aiheuttaen kivan kylppärin pesu-urakan (tulipahan hinkattua kunnolla pitkästä aikaa!). Sen jälkeen vointi selvästi parani nopeasti. Iltapäivällä kana haahuili jo omatoimisesti etsimään ruokaa ja söi valtavat määrät. 
 
Myös haudontakoneeseen pelastetut viileiltä tuntuneet munat näyttivät olevan läpivalaisun perusteella kaikki elossa. Eli aina kannattaa tehdä kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin, koska koskaan ei tiedä milloin silmille räiskäistään aimo annos kylppärin pesu inspiraatiota! 


Haluatko oppia lisää?

Oliko artikkelista hyötyä? Olisin iloinen ja kiitollinen jos haluaisit jakaa artikkelin omissa kanavissasi kavereillesikin. Ehkäpä minun kokemukset säästävät jonkun toisen Kanailijan kantapäitä.

Jaan kokemuksiani ja toilailujani myös säännöllisen epäsäännöllisesti lähetettävässä Kanakirjeessä. Kanakirje on maksuton vuodenajan mukaisiin aiheisiin paneutuva sähköposti, jossa on aiheita ja etuja joita en julkaise blogissa. Hyppää mukaan!

Tilaa maksuton Kanakirje tästä