perjantai 1. syyskuuta 2017

Resepti: Viiriäisviljelijän munapannu

Erittäin nopea ja maukas välipala, alkupala tai iltapala, johon voi helposti jäädä koukkuun.

Koukkuteorian todistaa erään meiltä viiriäisenmunia ostaneen miehen tokaisu ruokapöydässä:  "Miksi meillä ei ole viiriäisiä?" Kuulemma seuraavana päivänä oli mies alkanut nikkaroimaan viiriäisille tiloja. Nykyään heillä ON viiriäisiä ;)




Koko korvataan määrällä, tai maulla

Varaa vasullinen viiriäisenmunia. Tähän reseptiin käyvät vastamunitun tuoreetkin munat, jotka keitettäessä ovat kinkkisiä, sillä hyvin tuoreesta munasta kuoren irrottaminen on työlästä. 

Iltapalaksi kasvavien teinien perheessä tarvitaan pannullinen per pupeltaja. Maltillisemmissa energiantarpeissa tai alkupalana riittää 3-6 munaa per ruokailija.

Lurauta pannulle liraus oliiviöljyä. Silppua pieneksi siperrykseksi 1-2 valkosipulin kynttä. Myös valkosipulipuristinta voi käyttää, jos hermot riittävät sen putsaamiseen. Arvannet kenellä ei riitä.

Laita levy tulille, keskilämpö riittää.

Leikkaa terävällä veitsellä viiriäisenmunan terävä kärki pois ja kippaa sisältö suoraan pannulle. Tuoreiden munien keltuainen pysyy hyvin kasassa ja saat kauniin muotoisia pikkupaistikkaita. 

Ripottele paistuvien munien päälle Valion Emmental juustoraastetta. Suolaisesta, voimakkaan makuisesta juustosta tehty raaste tuo esiin viiriäisenmunien kermaista ja täyteläistä makua.


Yllättäin ei ole kuvaa valmiista pannullisesta, koska no, huomaat kyllä valmistaessasi miksi!


Lisäksi sitä taikka tätä

Maukkaan ja energiapitoisen munapannun lisäkkeenä voit tarjoilla kevyttä salaattia:

  • Salaatinlehtiä oman maun, lähikaupan tai kasvimaan valikoiman mukaan
  • Muutama pesty voikukan lehti tai vuohenputken nuori verso
  • Muutama kahtia leikattu kirsikkatomaatti
  • Pieniksi pilputtu kesäkupitsan puolikas
  • Muutama krutonki tai murusia pöydälle kuivahtaneesta käntystä
  • Parmesania tai eiliseltä pöydälle unohtuneen juuston kuivat kohdat raasteittuina (oikeasti hyvää!)

Tahikka jotain vähän tuhdimpaa:

Siivu tai pari oikein tummaa saaristolaisleipää, ruisleipää tai jyväistä ruisleipää paahdettuna. Paahda vaikka pari kertaa, että saat kannikan rapsahtavaksi.

Kermaviililusikallisella notkistettu nokare voita johon sekoitat kuivattua tilliä ja ihan inasen hunajaa. Voi kannattaa unohtaa pöydälle notkumaan jo ajoissa, jotta se on sekoitettavan pehmeää, tai käyttää muita voin lämmittelykeinoja.

Voiseosta voi voidella voimallisen vetäyksen leivälle. Kaloreista niuhottaminen ja nälässä kutjottaminen eivät sovellu tämän reseptin yhteyteen, joten anna palaa!



1 kommentti:

  1. Ihanasti kirjoitettu juttu! "Nälässä kutjottaminen ei sovi reseptin yhteyteen" 😄 Asiaa tutkimattomana voesin melekein veikata että Savon maelle männöö.....

    VastaaPoista