Männä viikolla torppasin erään silkkikanan ostajan haaveet. Silkkikanat hautovat. Hautovat kuin hullut. Ei ole mitenkään tavatonta, että silkki hautoo 3-4 kertaa vuodessa. Jos kanalaasi on osunut silkki, joka hautoo vain 1-2 kertaa vuodessa, niin sehän on jo suorastaan luonnonoikku! Ahkerimmat silkit saattavat munia vain viikon pari, lätsähtävät, hoitavat tipusia 5-8 viikkoa ja aloittavat alusta.
Kyseinen kananostaja halusi munivan kanan, mutta arvioi, että heidän talvikanalaansa ei tipuja mahdu. Tulimme siis tulokseen, että katselee kotkottiparveensa jonkun muun rotuisen munailijan kuin silkkikanan.
Eli jos sinäkin mielit parvesi kaunistukseksi kaunista ja pehmoista silkkikanaa, niin saat samalla aimoannoksen tipuja ja kanakauppiaan harrastukset kaupanpäälle. Halusit tai et. Sinä eläimen omistajana olet vastuussa laji- ja rotutyypillisen elämän tarjoamisesta. Toisille roduille hautominen on tärkeää ja niiden tulee saada toteuttaa perimäänsä kirjoitettua lisääntymisviettiä. Lue lisää Silkkikanoista tästä rotuesittelystä.
Turuilta ja toreilta löytyy kyllä yllinkyllin niitäkin rotuja, sekoituksia ja hybrideja, jotka ihminen viisaudessaan on jalostanut vain munia tykittämään. Mainittakoon, että esim viiriäisiä on erittäin hankala saada hautomaan ja pieni parvi viiruja pitää kyllä perheen jos toisenkin munassa.
Toisaalta taas jos olet hikoillut riittämiin hautomakoneiden kanssa, niin ehkäpä hautomainnokas kana olisikin juuri oikeilla lämpö- ja kosteussäädöillä varustettu hankinta. Totuushan lienee, että hautovan kanan onnistumisprosentit ovat kalleimpiakin masiinoita mellevämmät.
Silkkikana - maaliman paras hautomakone
Tupsutukka Tupsari on kaunis musta silkkikanani. Tai olisi oikein kaunis, jos ei koko ajan riuduttaisi itseään hautomisella. Tupsuttajan elämäntehtävä on nimittäin tipuilu. Jos tipuilusta jaettaisiin kruunuja, niin Tupsarin palkintokaappi olisi tonttiamme kiertävän kuusiaidan mittainen. Kuusiaidan koosta kertoo jotain, että sitä ei yksi ihminen yhdessä viikossa kevätkuntoon leikkaa, ei vaikka surauttaisi Husqvarnalla.
Ei pelkästään ahkera hautoja, vaan myös erinomainen tipujen hoitaja. Jos joku tipusista sattuu kuoriutumaan liian aikaisin, niin Tupsis ei hylkää munia tipunkiilto silmissä vaan hoitaa tipusta pesässä lämmittäen munia samalla. Tupsis on kakkinut pesään VAIN kerran. Yleensä hautova kana käy hoitamassa tarpeensa pois munien luota, jotta munat eivät likaannu.
Kun tipuja alkaa kuoriintumaan, niin emolla voi mennä pasmat sekaisin ja jaskat jöpsähtävätkin pesään. Kun tipuset ovat koputteleet esiin yksiöistään niin on tärkeää tarkastaa pesä muutamiakin kertoja päivässä. Hanskat käteen, nokkaa tulee.
Tarkastuksen syy on ensisijaisesti litistyneiden tai likaantuneiden poikasten hoitaminen, ja vasta toissijaisesti söpöliinien ihastelu ja kuvailu. Kanastasi riippuen emo joko luottaa, että et tipuja varasta tai on kovin hädissään. Älä pitkitä emon hätää tipuja hellimällä (vaikka ne kovin vastustamattomia ovatkin!)
Pesän lisäksi on syytä nopeasti vilkaista emoakin. Hyvin pitkäsulkajalkaisten kanojen jalkasulkia voi olla syytä lyhentää. Karmeaa on löytää jalkasulkiin kuristunut tipu raahautumassa emon perässä. Puhtaus on ehdottomuus! Jo pienikin kakkakökkäre kuivuessaan emon jalkasulkiin voi aiheuttaa pikkiriikkisen takkusulkamyttysen, johon joku kohtalokas saattaa jäädä jumiin. Jalkasulkien lisäksi ulostetta on voinut jäädä roikkumaan pyllysulkiin. En lähtisi viemään emoa pesulle kuin ääritilanteessa, sillä tipusten ja munien pesään jättäminen on kanalle aivan kamalaa. Talouspaperilla tai vauvapyyhkeillä saa emonkin perssulat näppärästi pyyhkäistyä riittävän puhtaiksi.
Muistuttelen siis pesän, emon ja tipujen tarkastamisen tärkeydestä. Emo tottakai sinua hakkaa, motkottaa ja näyttelee verisesti loukkaantunutta kun sohlaat ja sörkit pesään, mutta kestät kanan hakattavana olon paremmin kuin pikkuisen uhrin hautaamisen. Kirjoitan ensi viikolla lisää hautovan kanan hoidosta ja auttamisesta.
Usein sekarotuiset, joissa on silkkikanaa taustalla ovat myös hyvin hautomainnokkaita. Meidän tehokanojen tyttäret, joiden isänä on silkki-koch sekoitus ovat lähes yhtä hautomainnokkaita kuin aidot silkkikanat.
Kääpiökochit - kilpailevat kruunusta
Kun puhutaan hautomisesta, niin ei mitenkään voida ohittaa pikkiriikkistä rotua: kääpiökocheja. Nämä pallopyllyiset menijät ovat luotuja emoiksi. Silkkien ohella yksi tunnetuimpia hautomahulluja ja erinomaisia emoja. Meillä on hautominnokkaan käppänien pesästä löytynyt sämpylänpuolikas, pyöreähköksi nakerrettu porkkanan pätkä ja omenan puolikkaita jatkuvalla syötöllä. Käppänät olettavat, että omenat lisääntyvät hitaanlaisesti, joten he auttavat lajien välisen solidaarisuuden nimissä. Pikkuomppuja ei vilistä pitkin tonttia, mutta kääpiökocheja senkin edestä.
Kääpiökochit ovat pieniä alle kiloisia vaappujia, mutta ihmeen hyvin saavat piilotettua piskuisen masunsa alle valtavia munakasoja. Sulkaiset jalat auttavat pitämään munakasaa lämpimänä. Tyypillistä on myös, että käppänämamma houkuttelee kaverin mukaan hautomapuuhiin. Yhdessä on mukavampaa lätsöttää ja munia lämmittää. Puhumattakaan jaetusta tipujen hoitovastuusta.Pikkutikku on tähän mennessä ollut ahkerin hautojamme. Alle vuoden iässä Pikkiksellä oli ehtinyt olla kolme tipuetta. Pikkutikku piti tipujen väleissä vain muutaman viikon vapaata, pyöräytti puolen tusinaa munaa ja ryhtyi taasen mammalomaurakkaan.
Pikkutikku jopa MUUTTI munineen ja pesineen uuteen kotiin. Missään tapauksessa en voi suositella kanan muuttamista ja stressaamista kesken haudonnan, mutta uudessa kodissa kukko oli jo kuukausitolkulla odottanut Pikkutikkua ja koska kyydit eivät osuneet juuri sen kahden viikon jaksolle, jolloin Pikkis oli tipunsa vieroittanut, niin nostimme pesän munineen ja emoineen auton kyytiin ja niin Pikkutikku hautoi muuttomatkan ja kasvattelee nykyään onnelisena tipusiaan Ellu-kukon vartoidessa pesuettaan.
Miten kanan saa hautomaan?
Miten se terävänokkainen hautomakone sitten käynnistetään? Tuhannen taalan temppu! Leikilläni sanon aina, että parhaiten kanojen hautomakuume kohotetaan ostamalla kallis hautomakone, värkkäämällä säädöt, iskemällä kone täyteen tyyriitä Tyyris Tylleröisen ostomunia ja kah, päivä pari niin kanalassa alkavat emot lätsähdellä pesiin. Toki muitakin keinoja on.
Järjestä pesään viihtyiset oltavat: rauhallinen ja hämärähkö pesän paikka, puhtaan tuoksuvat heinät/kuivikkeet.
Jätä muutamia munia pesään näkösälle, niin jonkun kanan halu hautoa voi herätä. Kasa munia on varmin keino saada kanaset hautomaan. Valitettavasti vain munien pois kerääminen ei toimi päinvastoin. Tästä voit lukaista lisää: Kuinka saada kana lopettamaan hautominen.
Maatiaisilla hautomahalut heräävät monesti valon lisääntyessä. Kevättalvella.
Ystäväni, vuosikymmeniä maatiaisia kasvattaneena, kertoo tekevänsä vuoden vaihteessa perusteellisen kanalan siivouksen, vaihtavansa heinät pesiin ja kantavansa joulukuusen kanalaan. Näillä toimilla on useimpina vuosina käynnistyneet alhomerkkiset hautomakoneet.
Rotu vaikuttaa hautomahaluihin
Silkkejä, kääpiökocheja ja maatiaisista varsinkin alhoja pidetään erittäin hautomainnokkaina rotuina, joidenkin mielestä jopa liiankin. Hautomahalukkuutta löytyy myös muista roduista. Kohtalaisen voimakasta vauvaviettiä on myös: |
| Kuva: Krista Virenius-Rantalaiho. Jättikochit. |
- muilla suomalaisilla maatiaisilla
- Jättikocheilla
- Orpingtoneilla
- Brahmoilla
- Sussexeilla
- Plymouth Rock
- Tuotantohybridit, eli tehokanat
- Leghornit
- Sebrightit
- Hollannin valkohunnut
Hautomainnokkuutta voi vaientaa vain huonolla kohtelulla: liian paljon lajitovereita pienessä tilassa, stressiä, pelkoa, kylmää, pimeää, liian vähäistä ruokintaa, likaa ja tauteja. Sellaisessa ympäristö luonto kyllä kertoo kanalle, että tähän ei kannata lisää eläjiä toimittaa. Luonnollisestikaan kukaan ei halua varta vasten lemmikeilleen huonoja oloja tarjota! Joten suosittelen lämpimästi perehtymään eri rotujen luonteisiin ja tarpeisiin ennen kanojen hankintaa.
