lauantai 17. helmikuuta 2024

Juttua kloaakista eli linnun yhteissuolesta

 

Pari sanaa kloaakista. Tähän aiheeseen minut muistutti jo toinen viiriäinen, jolla oli kloaakin ulospullistuma tänä vuonna.




Kloaakki on se reikä mistä kana pissii. Ja kakkii. Ja munii.

Jep, kaikki ne ulkoistetaan samasta putkesta, eikä niinku meillä nisäkkäillä, joilla on joka toiminnolle omat putken pätkät. Tai siis eihän meillä ole munalle omaa kanava, tai niinku, no tavallaan on, mutta ei niinku silleen semmoselle munalle. Vaan sille pahimmoilleen 41+2 viikkoa haudotulle geeniperimän jatkajalle, paljon isommalle ku muna. Ei siis en tarkoita että, eikö munatkin olisi tosi silleen oikeen kokoisia vaan niinku... 

No niin, nyt punastelen jo niin rajusti, että kiitän vain onneani ettei minusta tullut peruskoulun biologian opettajaa, vaan ihan vain tämmönen kanamuija, joka osaa kertoaa paremmin lintujen lisääntymisvehkeistä kuin nisäkkäiden.

Eli mennääs takaisin sinne kloaakkiin.

Kloaakki on linnun yhteissuolen allas, johon suoli, virtsatiet ja munanjohtimen tiehyet (kukolla sukupuolielimen tiehyet) tuovat oman lastinsa. Ulosteen poiston lisäksi kloaakkia pitkin tulee ulos muna, jonka kuoreen linnun munintaprosessin aikana muodostuu luontainen kerros säilöntäaineita. Niin hyviä säilöntäaineita, että ihminen kaikessa taitavuudessaan ei ole onnistumat luomaan keinotekoisesti yhtä hyvin säilyttävää ainesosien summaa. Tämä suojaava aines poistuu kuoren pinnasta jos munat pestään, jolloin ne eivät säily lähellekään yhtä hyvin kuin pesemättömät.

Teharikanoilla ja viiriäisillä, eli voimakkaasti munivilla lyhytikäisillä lajeilla voi tulla ongelmia kloaakin kanssa. Linnun, joka munii päivittäin parikin vuotta yhteen menoon, ilman lepopäiviä JA lepokausia, elimistö joutuu todella, todella tiukoille.

Hitaammalla tahdilla munivat lajit, kanoissa esim 4-6 munan viikkotahdilla munivat saavat väliin lepopäiviä, jolloin kloaakin ei tarvitse tehdä töitä niin kovasti, eli punnertaa ulos munaa. Lepokaudet, esimerkiksi hautoessa, hoitaessa tipuja tai sulkasatoillessa, antavat lepoa jo isommallekin osaa kanan lihaksistoa sekä munanjohtimille. Sen takia harvemmin munivilla linnuilla ei ole näitä ongelmia läheskään samassa mittakaavassa.

 

Munanjohtimen tulehdus 

Munanjohtimen tulehdus on erittäin kivulias ja yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle runsas ja tauoton muninta altistaa.

OIREET:

  • kana on silminnähden kipeä, vaisu
  • kana seisoo paikallaan, mahdollisesti jalat hivenen harallaan 
  • kana on peräpään ja alavatsan alueelta kuuma

HOITO:

Armeliainta on päästää kana tuskistaan erittäin nopeasti!

Munanjohdinten tulehdusta voitaisiin hoitaa antibioteeilla, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi jatkuvaa antibiooteilla koko parven ruokkimista, jotta antibiootti ehtisi vaikuttaa jo siinä vaiheessa kun kana on vielä pelastettavissa. 

Ja ei, älä luulekaan, että kymmenien tuhansien munintakanojen kanaloissa antibiootteja syötettäisiin siksi, että kana ei joutuisi kitumaan kivussa, ehei. Kyllä ne kaikki ulkomailla eläimille jatkuvasti rehun seassa syötettävät antibiootit ovat takaamassa sitä, että TUOTANTOA hidastavia tulehduksia ei tulisi, sekä tietysti sitä, että lopulta pallollamme kasvaa paljon antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, jeij!

Suomalaisen kotikanan sairastuessa munanjohtimen tulehdukseen, on kana siinä vaiheessa jo todella kipeä kun asia havaitaan. Havaitsemisesta menisi vielä tunteja, että eläinlääkäri saataisiin kiinni ja reseptillä apteekista apua. Sanoisin, että aivan liian monta tuntia kanalle kitumista, joten paras keino on nopea tuskasta armahtaminen, eli hätälopetus.

EHKÄISY:

Suosimalla kotikanalassa terveempiä rotuja kuin munintahybridit, voidaan ongelmaa ehkäistä omassa kanalassa. 

Munintahybrideille, eli tehokanoille kannattaa järjestää munintatauko. Luontaisesti kanat pitävät munintatauon syksyllä kun valon määrä vähenee ja ilma viilenee. Tällöin kannattaa antaa kanalan keinotekoisen valaistuksen olla himmeämpää ja lyhyemmän ajan päällä, jotta myös teharit pitäisivät munintatauon. 

Munintatauko ei vähennä munien määrää, vaan siirtää munittavien munien määrän eteenpäin. Ja ennenkaikkea suo tehomunijalle mahdollisuuden fyysiseen lepoon ja mahdolliseen sulkapuvun uusimiseen.  

Tiesitkö muuten, että voimakas kauraruokinta lisää tutkitusti munittavien munien kokoa? Siksi voimakkaasti munivilla voisi olla ihan hyväksi lisätä viljaruokinnan lomaan mahdollisimman paljon vihreää, esimerkiksi ruohoa, kaalia, hernettä, idätettyä viljaa jne. Tai korvata osa kaurasta ohralla, jolla ei ole samaa vaikutusta munien kokoon.


Kloaakin ulospullistuma tai luiskahdus

Kloaakin ulospullistuma on myös runsaan ja/tai isoja munia munineiden lintujen ongelma. Se on samankaltainen olemukseltaan ja kivultaan kuin ihmisen peräpukamat. 

Tosin kanan kloaakki on kanan kokoon verrattuna hurjan paljon suurempi kuin ihmisen vastaavaan omaansa verrattuna. Siksi kuvittelisin ja linnun käytöksestä tulkitsen, että se on myös hurjan paljon kivuliaampi vaiva.

OIREET:

  • lintu on selvästi kipeä, paikoillaan, apaattinen tai hätäisen oloinen
  • takapäästä roikkuu rämmäleitä, pullottaa pinkkiä suolen sisäseinämää ja mahdollisesti valuu vertakin

HOITO:

Kloaakin pullistumaa kannattaa hoitaa ja hoito helpottaa linnun oloa nopeahkosti.

Takapää pestään hellästi lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla. 

Rämmäleet irrotellaan VAROVASTI! 

Osa massasta saattaa olla vielä suolessa sisällä syvemmällä, tai osa saattaa olla kuivunut kiinni suolen seinämään ja sen irti nyppäsy voi repiä myös palan suolen sisäseinämän limakalvoa. 

Eli lämpimällä vedellä irrotellaan ja liotellaan pois rämmäleet, jotka saattavat olla munan keltuaista, valkuaista, kuorta, kuorikalvoa ja/tai ulostemassaa sekä verta.

Samalla kun toisella kädellä peset, niin toisella hellästi tue linnun kloaakkia ja sitä ympäröiviä pehmytkudoksia tavallaan linnun sisäänpäin. Lopuksi painele hellästi ja varovaisesti ulospullahtanut suolenseinämä sisään, käytä apuna/liukasteena vettä, ruokaöljyä, kosteusrasvaa, peräpukamavoidetta tms käden ulottuvilla olevaa liukastetta.

Lopuksi suihkuta desinfiointiainetta kloaakin ympäristön iholle. 

Tilanteesta riippuen saatat joutua toistamaan tuon ulospullahtuman takaisin painelun useaan kertaan ensimmäisten vuorokausien ajan. Toipumisen aikana on hyvä tarjota jotain helposti sulavaa ja potilaan oloa helpottavaa erityisherkkua. Keitetyt ja mössätyt munat vesitilkkaan sekoitettuna ovat aina kaikenlaisten potilaiden paras lohtu. Sokerivesi antaa potilaalle nesteen lisäksi energiaa.

Tyypillisesti kloaakkien ongelmia voi ilmetä ahkerasti munineiden vanhuksien kuluneille munavälineille, mutta myös juuri munintaansa aloittaneille. Aloittavien hoitoennuste on hyvä, jos ulospullistuma johtuu vain ylisuuresta munasta tai jostain muusta munan häikästä, mutta jos ulospullistuma johtuu jostain kananeidin rakenteellisesta ongelmasta, niin silloin ennuste on hyvin synkkä ja neiti ei ehdi elää rouvan ikään asti.

Milloin on oikea aika lähettää lintunen kohti saateenkaarta ja milloin vielä kannattaa tehdä kaikkensa eläimen olon helpottamiseksi? Sanoppa se!

Lintujen kivun voimakkuutta on vaikea arvioida, koska luontaisina saaliseläiminä ne koittavat peittää kipunsa. Kun omia lintujaan tarpeeksi tarkkailee, niin oppii kunkin yksilön tyypillisen käytöksen, ja sitten jos käytös onkin poikkeavaa, niin siihen tulee kiinnittäneeksi huomiota ja osaa ottaa hänet tarkemmin tutkittavaksi.

Ja alussa mainitsemani kaksi viiriäistä kloaakin ulospullistumalla. Toinen oli vanha, jo lähes 2 vuotias, jonka olo heikkeni puolessa vuorokaudessa niin olennaisesti, että ei kunnolla pystynyt edes seisomaan ja hänet päästin kivuista. 

Toinen on nuori, juuri munintaa aloitteleva ja vaikka takapää vielä on kurainen ja viiriäisen olemus noivea, niin nopsaan rientää ruokakupille kun murskaan keitettyä munaa. Juo omatoimisesti ja käyskentelee pitkin pientä potilasyksiötään kurkkien oman parvensa puolelle. Uskon, että toisen yön yli nukuttuaan tämä nuori alkaa olla jo selvästi paremmassa kunnossa.

Nutri-plus ravinnegeeli tukee eläimen toipumista



Aiheeseen liittyviä artikkeleja:

Miksi ja miten kanoja tulisi kesyttää?

Kuinka lopetan kanan?

Rotuesittely: munintahybridit 

Lisää kakkajuttuja ja kloaakin hoitotoimenpiteitä  

 

maanantai 12. helmikuuta 2024

Kanojen kutsumattomat vieraat

Niin ihanaa kuin omien kanojen munien kerääminen ja kuopsuttelujen seuraaminen onkin, niin ennemmin tai myöhemmin kanailija kohtaa jotain kutsumattomia vieraita. Kanat ja kanojen rehut houkuttelevat ulkoloisia, sisäloisia, hiiriä, rottia, supikoiria, kettuja ja muita pienpetoja.

 


 

Sanonkin aina aloittaville kanaharrastajille, että kanojen ulkoloiset ovat samankaltainen asia kuin ulkoilevaa ihmistä häiritsevät hyttyset, mäkäräiset tai punkit. Niitä tulee ja niistä pääsee eroon.

Samalla tavalla esimerkiksi kanatäi tai rehuja nakertavat hiiret löytävät nopeasti sinne missä on kanoja. Ensimmäinen kohtaaminen loisten tai hiiren (saatikka rotan) papanoiden kanssa on aina kaikista kammottavin, lähes sydämen pysäyttävä. Mutta siitä selviää ja seuraava kerta ei enää ole niin kauhistuttava. Kolmannen havainnon jälkeen alkaa jo oppia ehkäisemään kutsumattomia vieraita.

 

Ensimmäinen loishavaintoni salpasi hengen!

Muistan kuinka minusta tuntui, että kuolen siihen paikkaan kun ekan kerran äkkäsin loisia ensimmäisenä kanasyksynäni. 

Onnekseni tukenani oli kokenut kanamuija puhelinsoiton päässä, joka rauhoitteli, ohjeisti ja opasti. Ja silloin kun paniikissa selitin miten näen hirmuisen pieniä harmaita munanpinnalla liikkuvia öttiäisiä, niin tuo konkari osasi kysäistä oikeat kysymykset ja auttaa loisten tunnistuksessa. Diagnoosi oli, että öttiäiset liikkuivat aina kun hengitin: munien pinnalla oli tuhkahiukkasia.

Olin sirotellut edellisenä päivänä tuhkaa munintapesiin ja pehkuun, juurikin loisia ehkäistäkseni. Ja koska tämän kanailijan muisti on lähes yhtä pitkä kuin kananlento, niin minun ensimmäinen loishavaintoni ei aiheuttanut muita toimenpiteitä kuin rauhoittumisen ja lopulta valtavan naurunremakan.

Kanatäit, kalkkijalkapunkit ja rotat sen sijaan ovat vieraita joiden kanssa olen joutunut kohtaamisiin jo useamman kerran ja joiden torjunnassa olenkin jo aika haka! Yhden rotan tapoin jopa ajamalla autolla päälle. Kyllä, ihan oikeasti!

Suurin osa rotista ei kuitenkaan odottele parkkipaikalla nilkkani ojennusta, vaan lymyilevät rakennusten alle kaivamissaan onkaloissa. Loukkujen (ja/tai myrkkyjen) asettaminen rakennusten alle ja rottien onkaloiden suulle onkin tehokkaimpia tapoja päästä eroon noista p*rkeleistä. 

 

Ehkäisy kannattaa ja tulee halvemmaksi

Siilon Puodista löytyy erilaisia loukkuja sekä myös kanojen ulko- ja sisäloisten ehkäisyyn tarkoitettuja tuotteita. Varsinainen loishavainto hoidetaan sitten aina asianmukaisesti eläinlääkärin ohjeiden ja reseptilääkkeiden avulla, mutta ehkäisy on aina halvempaa ja kannattaa, jotta loisinvaasio ei pääse pahaksi. 

Hiirien ja rottien kohdalla pätee sanonta, että jos näet yhden, niin näkymättömissä on sata toveria. Ei ole ollenkaan liioittelua pitää 1-2 loukkua viritettynä rehuvarastossa, kanalan lähistössä tai rakennusten alla ihan koko ajan. Jos ja kun loukkuun jää tuholainen, niin tietää tomistautua loukkujen, myrkkyjen, kissojen ja koirien avulla. 

Myrkkyjen käyttö on ollut jo useamman vuoden ajan luvanvaraista ja luvan saadakseen tulee suorittaa kasvinsuojelututkinto, joka sisältää paljon opeteltavaa viljelykasveista ja joka käytännössä on (vain) maanviljelijälle hyödyllinen, ei kotikanalan pitäjälle. Tämä on harmillista, sillä varsinkin rottaongelmaan pureutuminen vaatii kaikki keinot käyttöön. Ammattilaisfirmojen käyttö on erittäin kallista ja kaikkialla eivät kissat voi liikkua vapaasti metsästämässä. 

Tästäkin syystä suosittelen erittäin vahvasti ennaltaehkäisemään rottien pesiytymisen tontille, believe me!

Ulkoloisten torjuntaan parhaita keinoja ovat jo mainittu tuhka sekä piimaajauhe, joiden emäksinen ja erittäin hienojakoinen olemus vaikuttavat ulkoloisten ihon kautta, kuivattaen öttiäisen kuoliaaksi. Tuhka tai Piimaajauhe sirotellaan munintapesiin, kanojen kylpypaikkoihin ja ihan vaikka vaan suoraan pehkun päälle. Sieltä ne kulkeutuvat kanojen iholle kanojen kylpiessä ja näin tarttuvat mahdollisten kanatäiden tai -punkkien iholle.

 

Orsiin kiinnitettävä punkkiansa
Piimaajauhe


 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen levitystä kostealla kelillä ja hengityssuojaimella varustautuneena, sillä niin tuhka kuin piimaajauhe ovat pöliseviä ja hengitysteitä ärsyttäviä. Sirottelua kuvaavampi ohjeistus onkin laittaa ainesta hitain liikkein lusikalla tai pikkulapiolla paikkoihin joissa uteliaat siivekkäät apurit eivät juuri sillä hetkellä temua. Levityksen voi hoitaa vaikkapa ilta-aikaan kun apurit ovat jo orrella nukkumattia odottelemassa. 

Sisäloisten ehkäisyyn sopii valkosipuli, omenaviinietikka ja erilaiset yrttilinimentit, jotka muokkaavat suoliston bakteerikantaa terveemmäksi ja/tai tuoksullaan karkottavat loisia. 

 

Juuri nyt onkin vuodenkierron toiseksi tärkein hetki:


  1.  Tarkastaa linnut loisten varalta
  2.  Ehkäistä loisia lisääntymästä

Helmikuun pakkasilla kanalan sisätiloissa on vietetty jo useampi kuukausi ja jos syksyn tarkastus- ja torjuntakierroksella onkin öttiäinen tai kaksi jäänyt havaitsematta, niin nyt ne ovat ehtineet jo lisääntyä sekä viipottaa parven jäsenestä toiseen. 

Joten otahan ihan lähiviikkoina kanaa kainaloon ja ryhdy perssulkia ja skeidoja tsekkailemaan! Jutun lopussa linkit ohjeisiin.

Eritoten ennen hautomakautta on tärkeää tarkastaa ja torjua loiset, sillä hautovan kanan aineenvaihdunta hidastuu ja pesässä kököttävää kanaa on loisten helppo kupata. Ja jos reseptilääkkeisiin tarvitsee tarttua, niin lääkintöjen jälkeen on syytä pitää 28vrk varoaika ennen kuin munia kerätään haudontaan, sillä osa loislääkkeistä on kovia hermomyrkkyjä ja niiden kulkeutumisesta muniin ja tipuihin ei ole olemassa tutkimustietoa.

Kettujen ja muiden pienpetojen ehkäisyyn toimii parhaiten tukevat tarhojen rakenteet, joiden ali kettu tai karannut koira ei pääse kaivautumaan. 

Toki myös oma vahti- tai laumanvartijakoira tontilla voi olla ketun karkoittaja, mutta meillä esimerkiksi tuo 6-8kg terrieri ei riittänyt karkottamaan supeja, jotka tulivat tontille keskellä päivääkin vaikka Teukka terrieri päivysti pihapiirissä.

Sen sijaan irlanninsusikoira Darrockin (hermoja raastava) ulvonta tuntuu tepsivän ja supit ovat pysytelleet etäämmällä (kop, kop, koputtaa puuta).

Haukka on nopea ja peloton ja saattaa napata ulkoilevan kanan, vaikka ihminen hyörisi muutaman metrin päässä. Haukkoja vastaan en osaa oikein ohjeistaa muutoin kuin pitämällä kanat katetussa tarhassa.

Siltajoella onneksi on ilmatorjuntajoukot omasta takaa. Pihamme takana on ryteikkö, jonka isossa tuomessa pesii harakoita. Harakat ovat useampanakin kesänä pitäneet haukat ilmassa. Lentävät vuorotellen haukan eteen häiriten haukan lentoreittiä ja kai ne ihan käyvät sitä nokkasemassa tms kiusaamassa ja joukolla ajavat saalistajan pois. Arvannet, että en ekan kerran tuon nähtyäni enää soimannut harakoita kanojen herkkujen kärkkymisestä, vaan jätän välillä noille mustavalkoisille käkättäjillekin leivänpalasia kiitokseksi ilmatilan puolustamisesta.

 

Aiheista lisää: 

Kanojen ulkoloiset: tarkastus, ehkäisy ja hoito 

Suolinkainen - kanoja kalvava sisäloinen

Rotta - uhka tipuille, rakenteille ja elintarvikkeille

Miten suunnittelen kanojen ulkotarhan

Rottakoira töissä lintutilalla 

Lois- ja tuholaistorjunta

 

keskiviikko 24. tammikuuta 2024

Kaupallisia tiedonantoja

 

Meitin eläintenhoitaja Taina tuossa eilen aamutuimaan mainitsi, että siihen Savo-Pohjois-Karjala rundille ei ole tullut ku vasta yksi tilaus. Johon minä totesin, että ei varmaan ookkaan kun en mää oo siitä kertonu ku yhelle. Eli olin unohtanut laittaa someen asiasta tietoa. Se yksi kelle olin kertonut, oli itse kysellyt milloin seuraavan kerran kuljetaan. 
 
Hetki siinä sitten Tainan kanssa naureskeltiin sille tosiasialle, että markkinoinnin tarkoitus olisi helpottaa asiakasta hommaamaan tarvittavan, mutta että meidän markkinoinnin tarkoitus tuntuu olevan uutuuksien piilossa pitäminen ja asiakkaalta tietojen salailu 🫣

Lupasin sitten, että aivan takuulla muistan laittaa tästä someen tietoa. Taina vielä varmisti, että laitat sitten muuten tänään!

Tämmöstä tää mun elämä on: työntekijät komentelee ja jälkikasvu komentelee ja itseasiassa naapurikin komentelee
 
Nimittäin yks ukon rohjake tuosta kyliltä marssi tänään porstuaan aamutuimaan kahvia kyselemään. Minä siinä hieman ällömyllystyneenä reikäisissä kanalakalsareissani ulkohommiin lähtiessä, että eikö teillä ole itellä kahvia. Mutta oli kuulemma tullut laittamaan tuon meitin vanhan biokaasupakun myyntiin. Minä kun oon sen myyntiaikeita huhhaillut tässä jo puolisen vuotta ja ainakin melkein kaks kertaa yrittänytkin tunkea tietoa nettiauto piste fiihin, mutta jostain syystä ne minun laittamat ilmot ei ikinä sinne näkyville ilmesty, niin nyt oli naapuri kyllästynyt kuuntelemaan (tai katselemaan) autonmyyntiaikeitani ja tuli sorvaamaan myynti-ilmon bittien mukaisesti.
 
Niin jos minä tässä sitten samoilla myyntimarkkinointi-innostuksillani kerron ja mainostan KOVAAN ÄÄNEEN molemmista aiheista? Käypikö?
 
Siilon kimppatilaukset eli rehureittisuhailut ovat sellaisia, mihin voit ostaa isojakin määriä rehua, heinää, siitosmunia tai lintuja, eli kaikkea sellaista mitä ei Postin matkaan lykätä joko painon tai paleltumavaaran takia. Tilaus toimii niin, että poimit verkkokaupasta tarvitsemasi (HUOM: lintujen ostosta sovitaan aina etukäteen Mariannen kanssa), valitset toimitustavaksi paikkakuntasi kimppatilauksen ja tulet noutamaan ko aikana ko paikasta. Myös reittien varrelle voi tilata: laita tilauksen kommenttikenttään selvästi mistä kohti nappaset tilauksesi, jotta kuski osaa jarruttaa oikeilla huudeilla.

Vakioreitti noin 1,5kk välein:


Ma 29.1.2024
klo 15.30 Pieksämäen ABC:n parkkipaikka
klo 16:15 Varkauden ABC:n parkkipaikka
klo 17:45 Marjalan ABC:n parkkipaikka Joensuu
klo 18:30 Polvijärven K-kaupan parkkipaikka
 
Ke 31.1.2024
klo 13:00 Kunnonpaikan parkkipaikka Siilinjärvi
klo 13:45 Matkuksen parkkipaikka, katsastuskontin vieressä, Kuopio
 
Muitakin reittejä ajetaan, esim: Jkl-Mikkeli-Savonlinna ja Jkl-Heinola-Lahti-Kerava-Järvenpää-Vantaa ja tarvittaessa Helsinki. Näitä ajellaan noin 2-4 kk välein. Reitteihin vaikuttaa tilausmäärät, ymmärrettävästi ihan muutaman kaurasäkin kanssa emme pysty ajelemaan. 
 
Mietin miten näistä reiteistä ja aikatauluista tieto tavottaisi vakiasiakkaat ja uudet asiakkaat parhaiten. Toisinaan olemme laittaneet asiakkaille tekstiviestiä ja osa asiakkaista tekee tilauksen verkkokauppaan kommentilla: "Seuraava Lahden reitti", jolloin sitten ilmoittelemme heille suoraan aikatauluista. Jos keksit jonkun kätevän lisätavan, niin kerro ihmeessä!
 
Ja sitten siirrytään siihen toiseen kaupalliseen tiedonantoon. 

Biokaasulla ja bensalla puskeva paku:

 
163 tuhatta kilometriä ajeltu, talvi ja kesärenkailla, kahdella penkillä hytissä (kolmas on viljelijän ladon ylisillä), ilmastointi ja oikeat vaihteet. Valkoinen sieltä mistä on ja mistä maali ei ole lähtenyt lätkimään. Pelkääjän puolen ovesta on, ja helmoistakin silleen hieman hienostuneesti.
 
Vaan sittenhän se tarkkasilmäinen naapuri sattui huomaamaan, että katsastus oli vuosi sitten, vaikka minäolin ihan varma, että se oli 31.1.202NELJÄ. Mutta käytetään leimalla ja vaikka kaasutankillakin ennen myyntiä. Rahassa sen arvo on kolmisentoistatuhatta nykyrahaa, mutta arvokkaampi se on uskollisena ja toimivana kansan työkaverina, mitä nyt joitain vähäisiä Wolkkarin tyyppivikoja saattaa kantaa mukanaan. Esim, että yksiäkään ylinopeussakkoja en tällä maantiekiiturilla ole onnistunut saalistamaan. Tämä kun ei varppina kiirehdi ylinopeuksille, ei vaikka minä ja pienisuulikoila nojaisimme eteenpäin alamäessä. 
 
Etulasissa kyllä on toisen nojausjälki, semmonen ei ihan selfie vaan kiveniskemän muotoinen, varmaan siksi kun toisen meistä nimi onkin DarROCK. Selitys jäljelle on minun hitauteni koirapuiston parkkipaikalla, vaikka syöksyin ulos autosta ja kiersin avaamaan Darrockin puolen oven valonnopeudella, niin silti innokas puistoilija ehti kokeilla josko tuulilasin läpi pääsisi nopeammin koirakamuja moikkaamaan.

Tavaratila sen sijaan on tilava ja sinne mahtuu nippa nappa kaikki se mitä naisen käsilaukkuun kuuluukin: yli kolmisenkymmentä heinäpaalia ja muutamahko sata kiloa rehua, taikkapa vaikka kanoja ja lampaita enempi ku mitä kumppanisi ikinä antaa lupaa hankkia. Elukoihen kuletus onkin tässä turvallista, koska tavaratilaankin saa ilmastoinnin tai lämmityksen.
 
Muista ajoneuvon, verkkokaupan tuotteiden tahikka kana- ja/tai viiriäisnuorikkojen (muistin tässä vielä viime metreillä, että myydäänhän me myös näitä höyhenpylleröitä) tiedoista voi kysellä lisää allekirjoittaneelta. Tekstari tai Whatsappi tavoittaa nopeammin kuin maili.
 
Kaupallisin tiedonanto terveisin,
Marianne, Siltajoen Sirkuksen Tirehtööri 
marianne@siltajoensirkus.fi
0449750415
 

P.S. tässäpä vielä kuva juuri muninnan aloittaneiden kääpiökoch nuorikkojen munista: kahdella keltuaisella, hyvin hyvin pienellä keltuaisella ja erilaisilla kuorilla ja muodoilla. 
 
Joten muistutanpa taasen, että nuorikkojen munia EI HAUDOTA! 
 
Nuorikko vasta harjoittelee munimista ja välillä munankuoret voivat olla liian heikot ja tipu menee kesken; välillä liian vahvat ja tipu ei pääse kuoriutumaan; välillä ketuaista voi olla liikaa, liian vähän tai jotain siltä väliltä; nuorikkojen munat ovat yleensä pienempiä ja pienistä munista kuoriutuu pieniä tipuja, joiden elinodotukset ovat pienemmät.
 
Kanan on hyvä antaa munia vähintään 4-6kk ennen kuin sen munia kerätään haudontaan, tällöin kana on tyypillisesti jo vuoden-puolentoista ikäinen, jolloin myös mahdollinen Marek-herkkyys on tullut esille. Tuölevaisuuden kanakannan takia on erityisen tärkeää, että Marekille herkkien sukulinjojen lintuja ei lisättäisi. Se on oikeastaan ainut keino taistella Marekia vastaan.
 
Noin, sainpas ujutettua asiaakin tähän kaupalliseen tiedonantoon.
 
Heips, jos luit tänne opastukseen asti, niin jätä joku kommentti tai vaikka emojeina mitä kaikkia eläimiä parvilaumaasi kuuluu, jotta tiedän, että opastus on arvokkaampaa kuin markkinointi. Lisää opastuksia myös Kanakirjeessä, jonka tilaajaksi voit liittyä tästä
 
 

 

maanantai 1. tammikuuta 2024

Miten kanala varautuu pakkasiin?


Ihan ensimmäiseksi sanon, että olennaisin pakkasiin varautuminen tehdään kanalan rakennusvaiheessa! 

Ja seuraava varautuminen kanarotua valittaessa. Osa roduista on kylmänkestävämpiä kuin toiset, mutta mikään kanarotu EI KESTÄ Suomen talven pakkasia ilman kunnollista suojaa JA lisälämpöä.
 
Kauhukseni törmäsin eräässä somen kanaryhmässä kysymykseen: voiko kana kuolla kylmyyteen?
 
Hyvänen aika! 
 
Kaikki elollinen voi, ja kyllä myös kuolee kylmyyteen, jos ei lajinmukainen elinlämpötila ole mahdollista. Ja tällöin puhutaan jo eläinsuojelurikoksesta, jos ihmisen hoteissa olevat eläimet kuolevat kylmyyteen, on ihminen mokannut ja pahasti. Eläinten lajinmukainen elinlämpötila tulee taata, tavalla tai toisella. Suomen talvissa se on käytännössä jonkinlainen sähkön tuottama lämpö ja eläintensä lajinmukaisiin oloihin perehtyminen hyvissä ajoin etukäteen.

Pärjäämisestä hyvään elämään

Ennen vanhaan navetoissa oli tulisijoja, joita lämmitettiin puulla. Lämmityksen tarkoitus oli pitää juomavesi sulana. Samoissa tiloissa saattoi asua lehmiä, hevosia, sikoja, lampaita, kaneja ja kanoja. Isompien eläinten tuottama lämpö takasi pienemmille lajeille eloonjäämislämpöä. Silti kovat pakkastalvet olivat kuolemaksi osalle karjasta kuin pahimmoilleen myös ihmisillekin. Koska emme enää elä sotia edeltävää aikaa, vaan yltäkylläisyyden ja ratkaisuja pursuavan maailman aikaa, niin ei liene tarpeen pitää eläimiäkään oloissa, joissa ne pärjäävät tai nippa nappa pysyvät hengissä. Eikö vain?

Kanoilla harja ja heltat ovat kaikista kylmän arimmat, mustat pisteet tai jäljet harjassa tarkoittavat, että iho on kylmettynyt kuolioon asti. Aivan samoin käy ihmisen iholle jos se altistuu liian pitkään liian kylmälle. Kuoliossa verenkierto lakkaa ja ko osa on todellakin kuollut. Ennen kuolioon joutumista kylmettynyt kohta on TODELLA kipeä ja kosketusarka.

Myös lintujen jalat ovat kylmänarat, koska niiden peittona ei kaikilla roduilla ole sulkia ja höyheniä. Jalkoja lämmittääkseen lintu nostaakin vuorotellen jomman kumman jalan vatsaansa vasten lämpi'mään, tai istuu jalkojensa päällä.
 
Tässä muutamia keinoja, joilla paukkupakkasten aikaan voi kanalaan lisätä lämpöä ja varmistaa lintujensa olot.
 
Keinojen tarkoitus on:
1. estää sisätilan lämmön karkaaminen ulos
2. lisätä lämpöä/lämmöntuottoa sisälle
 
 

Estä lämmön karkaaminen:

Paksu pehku kerros eristää alhaalta päin tulevaa kylmää. Lisää lattialle erityisen runsaasti purua, heinää, olkea tai turvetta.
 
Lumen lapioiminen rakennuksen ulkovierustoille eristää ulkoilman kylmyydeltä ja estää perustusten kautta lämmön häviämistä. Saman tekee lumi katolla, mutta sitä on vähän hankalampi alkaa sinne lappaa. Katolle asennetut lumistopparit pitävät lumen katolla aika hyvin, mutta riippuen missä päin Suomea asuu, voi lumikuorma joinain vuosina tulla liiankin painavaksi katon rakenteille.
 
Vanha matto, peitto tai paksuja vilttejä oviaukon sisä- tai ulkopuolella, estää lämmönhukkaa oven raoista/oven läpi ja toimii tavallaan "sisäovena".
 
Paksut verhot, kankaat tai styroksilevyt ikkunoiden eteen. Huomaathan, että styroksi tulee peittää/suojata linnuilta, etteivät noki ja syö sitä. Styroksin voi laittaa myös ikkunoiden ulkopuolelle jos sen sen sinne saa asennettua. Kerros tai pari rakennusmuovia ikkunoiden päälle päästää hieman paremmin valoa läpi, vaikkei lämmönhukan esto ole samaa luokkaa kuin styroksilla.

Luonnollisestikin ikkunoiden ja ovien eristeet ovat hintansa väärti. Ompa olemassa myös ihan ikkunateippiä, jolla teipata karmin ja ikkunan välinen rakonen.
 
Myös mahdolliset ilmanvaihtoräppänät kannattaa ruuvata mahdollisimman pienelle tai jopa kokonaan kiinni. Jos ilmanvaihtoaukkoja ei saa säädettyä, niin niihin voi työntää rypistettyä sanomalehteä, heinää tms materiaalia, joka hidastaa ilmaa vaihtumasta, mutta jonka kuitenkin saa helposti pois kun leudommat kelit jälleen vaativat ilmanvaihdon tehostamista.

Vanhat rakennukset voivat vetää eri kohdista ja kohdat huomaa nopeasti kun kuljettaa paljasta kättä vaikkapa lattian rajassa. Kana-asiakkaaltani sain kivan vinkin: hän oli lapioinut jätesäkkeihin vanhaa pehkua ja näillä säkeillä tumpannut kylmimpiä kohtia. Säkit puruineen toimivat mainioina eristeinä. Minä teen samaa heinäpaaleilla. 

Meillä eniten kylmää vuotavat kanojen kulkuluukut, vaikka luukuissa on kaksoisovi: eristetty paksu sisäovi ja ulko-ovi laudasta. Näiden luukkujen eteen laitan pari kerrosta pahvia ja heinäpaalin pönkäksi. Pahojen pakkasten mentyä levittelen heinäpaalin kestopehkun jatkeeksi.
 

Lisää lämmönlähteitä

Laita lisää lämpölamppuja, -säteilijöitä, pattereita, -puhaltimia. Lämpösäteilijöiden, eli lämpölamppujen energiatehokkuus ja hyvä puoli on se, että lampun alle linnut pääsevät lämmittelemään silloin kun sitä tarvitsevat. Kun taas patterit tai puhaltimet lämmittävät koko tilaa, eikä samanlaista lämmintä kohtaa ole.
 
Fysiologisestihan lämpö nousee ylöspäin ja katon rajassa on lämpimintä, kun taas kanat viettävät koko valveillaolo aikansa lattian rajassa. Lämpölampuilla tuot lämpöä niin lattialla kuopsutteleville kuin kuin orrelle nuokkuville, eli juuri sinne missä kanaset oleskelevat.

Lämpölamppu tarjoaa lämpimän paikan kanalan asukkaille
 
Pahimmat pakkaset kestävät yleensä vain viikon pari, jonka aikana mikä tahansa lisälämmönlähde on ok, kunhan varmistaa paloturvallisuuden.
 
Meillä on ollut -30 asteen pakkasilla kanalassa auton sisätilalämmitin puhkumassa sähköyhtiölle fyffeä. Myös halpis puhallin Biltemasta on toiminut hyvin, mutta koska nämä sähkölaitteet eivät ole pölyisiin paikkoihin tehtyjä, niin käytän niitä vain hätävararatkaisuina näissä extreme-pakkasissa. Sen jälkeen ne imuroidaan, paineilmapuhalletaan ja viedään pois eläintiloista, joissa pölyä muodostuu niin pehkun puruista kuin heinästä, eläinten ihosta ja höyhenistä sekä rehuista. 
 
MUISTUTUS: Jatkuvassa käytössä eläinsuojissa olevien sähkölaitteiden TULEE OLLA IP-luokitukseltaan pölyltä suojattuja  JA niitä täytyy puhdistaa kuukausittain paloturvallisuuden vuoksi.

Sähköttömiä lämmönlisäys keinoja ovat kestopehku, jonka rakentaminen ja lämmönlähteenä käyttäminen vie aikaa ja vaatii jonkin verran osaamista. Pehku ei myöskään ole nopea napista painamalla lämmittämään alkava keino, mutta minä olen ollut tyytyväinen pehkun tuottamaan lämpöön ja eritoten siihen, että kevääntullen kanalasta on saanut kelkkoa kompostoitunutta pehkua suoraan puutarhaan. Pelkkä pikkuisen kakkainen puupuru ja turve kun vaativat kompostoituakseen vuoden pari, ennen kuin niitä voi hyödyntää istutuksilleen.
 
Nopeampia, mutta kestoltaan lyhytaikaisempia lisälämmön lähteitä ovat esimerkiksi isot, kannelliset ämpärilliset kuumaa vettä. Kannet sen takia, ettei vaan kukaan lintu pääse kastumaan, sekä siksi, että astia kansineen luovuttaa lämpöä hitaammin.
 
Myös juomavesi kannattaa tarjota noin kädenlämpöisenä, tai hieman lämpimämpänä.
 
Tiileskivet tai kivet, jotka on lämmitetty takassa tai uunissa. Nämä valitettavasti luovuttavat lämpöä vain muutamien tuntien ajan ja hyöty voi olla plus-miinus nolla, jos eläinsuojan ovea aukaisemalla lämpöä menetetään samalla saman verran tai jopa enemmän.
 
Joten seuraava neuvo onkin: auo ulko-ovea mahdollisimman vähän. Suunnittele sisään ja ulosmeno ja vie kaikki mukana kannettava mahdollisimman nopeasti yhdellä oven avauksella, ettei lämpöä karkaa ovesta edes takaisin ramppaamalla.
 
Eläinmäärä. Enemmän eläimiä tuottaa enemmän lämpöä. Jos on mitenkään mahdollista sijoittaa pahimmiksi pakkasöiksi eläimet pienempään tilaan tai lähemmäs toisiaan, niin pienemmän tilan lämpimänä pysyminen on todennäköisempää kuin ison. Tilaa voi nopeasti pienentää esim nitomalla rakennusmuovia tai pressua "seinäksi". Vielä suuremman hyödyn saa jos muoveja laittaa kaksi kappaletta ja jättää niiden väliin noin 5cm ilmavälin. Ilma muovien/pressujen välissä toimii eristeenä ja hidastaa eläinten puolelta lämmön karkaamista kylmälle puolelle.
 
Mutta kuten sanottu: varautuminen alkaa jo rakennusvaiheessa rakenteiden kunnollisilla eristeillä, riittävillä pistorasioiden määrällä ja ymmärryksellä Suomen talvesta, joka ei ole pelkästään pitkä, vaan välillä myös kylmän ankara.
 
Lämpimiä ajatuksia ja lauhkeampia kelejä takkatulen lämmöstä toivotellen,
Marianne ja muu Sirkuksen poppoo
 
Tai siis, ei meitä tässä takkatulen lämmössä ole muita kuin minä ja irlanninsusikoira Darrock. Siivekkäät ja töpöhännät ovat kanalassa, jossa kestopehku uhkuu, lämpölamput pöhisee ja lämminilmapuhallin varmistaa, että lämpö ei laske alle +5 edes lattian rajassa. 
 

Lue lisää


Muita lämmitysaiheisia artikkeleja:

 
Eläintiloihin suunniteltuja ja valmistettuja, CE-merkittyjä ja riittävillä IP-luokituksilla varmistettuja, tositoimissa testattuja lämmityslaitteita: